Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
keskiviikkona, helmikuuta 29, 2012
Alkukirjaimet 53: 'Nukketalokuvat'
Alkukirjaimet 53: nukketalokuvat, kirjaimet
Jos painat kuvaa, voit katsoa kutakin kuvaa yksitellen.
Auroran talo nukketaloblogi
Muutama vuosi sitten innostuin laittamaan nukkekoteja. Mosaiikissa on 1900-luvun alun elämää kuvaavia huoneita nukkekodeistani. Yksi kuva on 1500-luvun portinvartijan tornitalosta (gate house).
Suurempi koko/A larger size of the mosaique
tiistaina, helmikuuta 28, 2012
Kalevalan päivänä: kirjallisuutta lapsille ja nuorille
Kommentti Kirsti Elillän blogiin, jossa kerrotaan siitä, että kirjailijat ovat huolissaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemasta.
Oikein hyvä! Lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemaa täytyy parantaa. Varsinkin nuortenkirjallisuuden asema on huonontunut viime vuosina.
Ensinnäkin yhä useammat kustantajat eivät halua enää ollenkaan julkaista nuortenkirjoja. Se on aikamoista edesvastuuttomuutta nuoria kohtaan.
Suomalaisten nuorten olisi tärkeää tuntea myös oman maansa historiaa, sekä lähihistoriaa että vanhempaa. Muuten maatamme ei voida enää sanoa sivistyneeksi maaksi.
maanantaina, helmikuuta 27, 2012
Hietsun paviljongista helsinkiläisten kylätalo
Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funktionalistinen Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus vuodelta 1934 edustaa samaa aikakautta kuin Helsingin Hietarannan pukusuojarakennus. Se on mukana arkkitehti VilleYlösen tutkimuksessa.
Arkkitehti Ville Ylösen diplomityössä esitellään suunnitelma vaille käyttöä jääneen Helsingin Hietarannan pukusuojarakennuksen (Gunnar Taucher 1930) korjaamiseksi ja muuttamiseksi ympärivuotiseksi liikunta-, harrastus- ja kulttuuritilaksi.
Ylösen diplomityö on osa Töölön kaupunginosayhdistyksen kansalaishanketta, jossa halutaan saada uutta eloa Hietarannan uimarannalle. Mukaan tutkimukseen ovat päässeet sekä Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus että tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä.
"Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikaa jolloin pohjoismaissa oltiin siirtymässä 20-luvun klassismista funktionalismiin. Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen työnsä tiivistelmässä.)
Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: "Hietarannan paviljonki edustaa myös kansankulttuurin kannalta tärkeätä muutosajankohtaa. Merkittävimpiä kansankulttuurin muuttumista edistäneistä tapahtumista on ollut työajan ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan, mikä mahdollisti aiemmin vain säätyläisten etuoikeutena olleiden harrastus- ja huvittelumuotojen leviämisen laajempien kansanryhmien pariin. Yksi tällainen huvittelumuoto oli retkeily ja uimarantaelämä. Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella. Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)
Ylönen, V. 2012. M.Sc. thesis.
Hietsu pavilion – Refurbishment of the Hietaranta beach changing rooms into a community space.
Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Department of Architecture. Espoo, Finland.
(PDF)
Ylönen Ville: Hietsun paviljonki - Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012
Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
kotisivu www.villey.net/
Iisalmen uimala on mukana tutkimuksessa
Päivitys:
Anssi Keski-Vähälä; Uimalapaviljonki kiinnosti. Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin Töölössä viime maanantaina. - Töölöläinen Nr021/12/ 16.9.2012 /Kotikulmilla, sivu 5.
Ville Ylönen esitteli tutkimustaan.
Arkkitehti Ville Ylösen diplomityössä esitellään suunnitelma vaille käyttöä jääneen Helsingin Hietarannan pukusuojarakennuksen (Gunnar Taucher 1930) korjaamiseksi ja muuttamiseksi ympärivuotiseksi liikunta-, harrastus- ja kulttuuritilaksi.
Ylösen diplomityö on osa Töölön kaupunginosayhdistyksen kansalaishanketta, jossa halutaan saada uutta eloa Hietarannan uimarannalle. Mukaan tutkimukseen ovat päässeet sekä Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus että tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä.
"Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikaa jolloin pohjoismaissa oltiin siirtymässä 20-luvun klassismista funktionalismiin. Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen työnsä tiivistelmässä.)
Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: "Hietarannan paviljonki edustaa myös kansankulttuurin kannalta tärkeätä muutosajankohtaa. Merkittävimpiä kansankulttuurin muuttumista edistäneistä tapahtumista on ollut työajan ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan, mikä mahdollisti aiemmin vain säätyläisten etuoikeutena olleiden harrastus- ja huvittelumuotojen leviämisen laajempien kansanryhmien pariin. Yksi tällainen huvittelumuoto oli retkeily ja uimarantaelämä. Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella. Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)
Ylönen, V. 2012. M.Sc. thesis.
Hietsu pavilion – Refurbishment of the Hietaranta beach changing rooms into a community space.
Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Department of Architecture. Espoo, Finland.
(PDF)
Ylönen Ville: Hietsun paviljonki - Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012
Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
kotisivu www.villey.net/
Iisalmen uimala on mukana tutkimuksessa
Päivitys:
Anssi Keski-Vähälä; Uimalapaviljonki kiinnosti. Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin Töölössä viime maanantaina. - Töölöläinen Nr021/12/ 16.9.2012 /Kotikulmilla, sivu 5.
Ville Ylönen esitteli tutkimustaan.
Tuoli ja kaappi
Meksikkolainen tuoli ja Ikean kaappi sopivat yhteen. 1980-luvulla Toronton Ikeasta ostetussa kaapissa on shaker-tyylimäistä askeettisuutta. Kaappeja on kaksi, ja usein olen laittanut ne vierekkäin.
Tuolit ostettiin puuvalmiina ja laitettiin itse kuntoon, hiottiin ja käsiteltiin pinta. Tuolit ovat kaikki kahdeksan erilaisia, sillä ne on tehty pienessä meksikkolaisessa kylässä. Kauppaa piti erään kanadalaisen pikkukaupungin yliopistossa työssä oleva espanjanopettaja, joka ajoi kerran vuodessa miehensä kanssa Meksikkoon ja toi sieltä ison perävaunullisen huonekaluja ja muuta tavaraa myytäväksi.
Samasta myymälästä ovat nämä meksikkolaiset ruukut.
Tuolit ostettiin puuvalmiina ja laitettiin itse kuntoon, hiottiin ja käsiteltiin pinta. Tuolit ovat kaikki kahdeksan erilaisia, sillä ne on tehty pienessä meksikkolaisessa kylässä. Kauppaa piti erään kanadalaisen pikkukaupungin yliopistossa työssä oleva espanjanopettaja, joka ajoi kerran vuodessa miehensä kanssa Meksikkoon ja toi sieltä ison perävaunullisen huonekaluja ja muuta tavaraa myytäväksi.
Samasta myymälästä ovat nämä meksikkolaiset ruukut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)