Monikulttuurisuus lisää isänmaallisuutta

Aitta, Savonkatu 2, Iisalmi, Finland, originally uploaded by amnellanna.

Kuva: Anna Amnell. Savolainen aitta.

Huomasin Kanadassa asuessani merkillisen asian. Kanadan perustuslaissa on säädetty monikulttuurisuus. Missään en ole tavannut yhtä isänmaallisia suomalaisia tai muita kansallisuuksia kuin Kanadassa. Eri ryhmien kansallisia juhlapäiviä vietettiin, kansallispuvut ja perinneruuat olivat suosittuja. Samoin mantereen alkuperäisimmät asukkaat, intiaanit ja inuitit, olivat ylpeitä omasta kulttuuristaan.

Kaikki olivat kuitenkin myös samalla kanadalaisia. He olivat kiinnostuneita muittenkin kulttuurista. Mutta oma alkuperäinen kulttuuri koetttiin tärkeäksi. Eräs kanadansuomalainen opiskelija sanoikin olevansa kiitollinen vanhemmilleen, jotka olivat opettaneet hänelle suomalaisen kulttuurin ja kielen.

Monikulttuurisuus käsitetään usein jonkinlaiseksi pluralistiseksi puuroksi, jossa kenelläkään ei ole mitään omaa identiteettiä. Mutta tosiassa aito monikulttuurisuus lisää kunkin identiteettiä, isänmaallisuutta ja "heimotunnetta". Sellaista maata rakastaa, jossa saa olla oma itsensä. Kunkin oma alkuperäinen kulttuuri on rauhallista, ollaan kiinnostuneita muistakin.

Olen savolainen, mutta se ei ole uhka suomalaisuudelle. Samalla tavalla muiden suomalaisten juuret, olivatpa ne Suomessa tai muualla maailmassa eivät ole uhka suomalaisuudelle eikä monikulttuuriselle kansojen yhteistyölle.

Vain poliittinen, kulttuurinen tai uskonnollinen "imperialismi", pluralismi tai nurkkakuntaisuus estää toiset olemasta oma itsensä. "Arvaa oma tilasi, anna arvo muillekin".

Monikulttuurisuus käsitetään Suomessa monesti sellaiseksi, että suomalaisten täytyisi luopua omasta uskonnostaan, lipustaan ja muusta kulttuuristaan ja muuttua joksikin epämääräiseksi "hajuttomaksi, mauttomaksi ja värittömäksi" monikulttuuriseksi ihmiseksi.

Jos suomalaiset eivät saa olla suomalaisia, eikä Suomi Suomi, suomalaiset kokevat itsensä uhatuiksi ja muuttuvat vihamielisiksi muita kulttuureja kohtaan.

Kuvia:Iisalmi eri vuodenaikoina

Helsinki valmistautuu vieraiden tuloon

Helsingin Sanomat tänään entistä parempi

Kukkia saa Hesarin kolumnisti Jaakko Lyytinen.

Paikkakuntani lehti näyttää lopullisesti nousevan suomettumisen ajan montusta. Onhan sitä odotettukin. Tallinnan patsastapausta HS käsittelee monipuolisesti aivan niin kuin ainakin länsimainen lehti. Kulttuuripalsta kertoo Latvian teatterista (Moring: "Uusi sukupolvi pöyhii Baltian neuvostomuistia.") Hesarissa myös siteerattiin Iltalehteä (Venäläistä haudanhoitoa/Muut lehdet), joka kertoo siitä, miten karusti venäläiset ovat kohdelleet ja kohtelevat edelleen omassa maassaan muun muassa suomalaisten hautoja.

Kukat saa kuitenkin Jaakko Lyytinen, joka pöyhii suomettuneisuuden historiaa - ja nykyisyyttä. Luulin nimittäin, että tämä on jo ohi.
No Lenin please, we're Finnish, otsikoi silloin Hesarikin.

Lyytinen kirjoittaa: "Suomestakin löytyy muutamia yya-kauden muistomerkkejä, kuten Hakaniemen rauhanpatsas. Ja uusiakin on tarjolla: itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin Alppilaan puuhataan Leninin patsasta. Patsasaktivisti Ritva Hartzell toivoi Ilta-Sanomissa, ettei keskustelu politisoidu tällä kertaa, vaan 'patsashanke otetaan kulttuurihistorian kannalta'.
-- Kuohuntaa on luvassa, sillä moni on vielä vereslihalla."(Jaakko Lyytinen: Leninin lahjat. HS 6.5.2007).

Onhan joidenkin suomalaisten Lenin-nostalgia ehtinyt ihmetyttää muuallakin maailmassa

Lyytinen: "Virossa pesänselvitystä tehdään rytinällä. Suomessa vallassa on edelleen poliitikkopolvi, joka on haluton tutkimaan poliittista lähimenneisyyttään.-- Painolastitta suomettumista voivat tutkia ne, jotka juhlistivat Leninin syntymän satavuotisuutta potkupuvussa."

Helsinki keväällä

Erottaja, Helsinki, originally uploaded by amnellanna.

Taidetta 1

Taidetta 1, originally uploaded by amnellanna.

Kuin intiaanien pitkätalo.