Jää Mukkulaan menemättä

Lahden kirjailijakokous osuu aina samaan aikaan kuin meidän tärkein juhlapäivämme. Jää Mukkulaan menemättä.

Olen muuten sitä mieltä, että kansainvälinen kirjailijakokous pitäisi järjestää Helsingissä. Esimerkiksi Villa Kivi olisi loistava paikka. Eräskin ulkomainen vieraamme, joka on kiertänyt kongresseissa eri puolilla maailmaa, oli siitä aivan innoissaan: Keskellä kaupunkia vastapäätä oopperataloa on vanha huvila, jonka pihalta löytyy sieniäkin! Helsingissä olisi kirjailijoillekin enemmän nähtävää.
Kommenteissa lisää mielipiteitäni.:)

Lisäys vuonna 2009. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on siirtynyt Mukkulasta Messilään. (Hannu Marttilan blogissa on myös kuva Messilän kartanosta.)Kirjailijakokousta valmistellaan huolella. Tehdään paljon työtä, jotta se onnistuisi. On ikävää, jos ei saada tarpeeksi yleisöä . Eikö kannattaisi sittenkin valita kokouspaikka, jonne tulisi helposti yleisöä ja jossa ei oltaisi Suomen epävakaan sään armoilla? Helsinki?

Seuraa Lahden Kirjailijakokouksen sivuja

Murha maalaispappilassa

DSC03480, originally uploaded by amnellanna.

Nämä ruusut voisivat olla elokuvasta Murha maalaiskylässä (The Murder at the Vicarage).

Tänä kesänä nähtävissä Miss Marple -elokuvissa on kaikissa eri ohjaaja. Murha maalaiskylässä (Murder at the Vicarage= Murha pappilassa) soi uudelle MIss Marplelle mahdollisuuden säteillä. Minun kävi jo häntä sääliksi, kun katsoin viime viikkoista kehnoa Miss Marple-elokuvaa.

Tämän elokuvan tunnelma oli hyvin tuttu. Nämä olivat aidon tuntuisia englantilaisia.

Mutta sitä kukkien määrää! Olen kyllä nähnyt kukkien peittämiä taloja Englannissa, mutta tämä oli kuin satumaa.

Minun muistini mukaan murhaaja oli toinen kuin tämän elokuvan murhaajapari. Saatan muistaa väärin tai aikaisempi elokuva oli vaihtanut murhaajan.

Kiinnostavaa on se, että Miss Marplelle on kirjoitettu menneisyys (Tämähän oli ensimmäinen kirja, jossa Miss Marple esiintyi.)

Olisi aika lukea taas Agatha Christien itsensä kirjoittamat Miss Marple -kirjat. Luen ne aina noin kymmen vuoden välein eli sitten, kun olen unohtanut juonen. Mutta TV-elokuvat ovat vielä liian tuoreessa muistissa.

Miss Marplen maailma on hyvin kiehtova elokuvina, sillä on mahdollista luoda hienoa ajankuvausta. Se lieneekin eräs houkutin näissä sarjoissa, nuo kylät, puutarhojen ympäröimät talot ja kiehtovat interiöörit. Ja tässä ympäristössä meille tarjoilaan murhamysteerit. Ihmisluonto on niissä kuitenkin kaikkein kiinnostavinta, ja on aina ilo seurata hyvien näyttelijöiden esityksiä.

Johanneksenpuisto

Johanneksenpuisto, originally uploaded by amnellanna.

Sateet ovat muuttaneet puiston reheväksi. Olen kiintynyt noihin lehmuksiin.

Kökarin ruuhi

Aito Kökarekan (=ruuhi) ja muuta ahvenanmaalaista oli esillä sateisella Senaatintorilla. Mieheni ja minun mielestä oli hauskinta ottaa toisistamme kuvat 'ahvenanmaalainen puujalkainen merikarhu ja hänen morsiamensa'.

Pelimannimusiikki kuulosti ainakin minun korviini erilaiselta kuin meidän mannersuomalaisten pelimannimusiikki.

Koulukiusaaminen on osa suurta ongelmaryhmää

Kiusaamista on ollut aina. Sitä on sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Näiset syyllistyvät siihen yhtä hyvin kuin miehet. Se on alistamista, jopa äärimmäistä väkivaltaa ja kokonaisten kansojen tuhoamista.

Keskustellaan siitä, onko uhri syyllinen siihen, että häntä kiusataan. Suuri aihe, josta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Siitä tulee varmaankin pitkä keskustelu.

Oma kokemus koulukiusattuna olemisesta: Sain alakoululaisena koululta monot. Innoissani laskin koulun jäämäessä muiden kanssa. Ehkä pysyin seisaallaan liian kauan, sillä eräs varakkaammasta perheestä oleva poika huomautti: "Sinä et saa laskea koulunmäestä, kun olet saanut koulusta monot." En välittänyt mitään mokomasta huomautuksesta, vaan kiipesin mäelle entistä tarmokkaammin. Mutta koulukiusaamista se oli. Ei sitä ole mukavaa muistella. Siihen se kuitenkin loppui.

Tuon pojan asenne on kuitenkin hyvin tyypillinen. Ainakin Savossa sanoivat jotkut, että köyhän pitää olla nöyrä. Se oli niitä kansantyhmyyksiä, joita ei kannattanut oppia. Se oli pyrkimystä hallita ja alistaa toisia, käyttää valtaa.

Kiusattu syyllistetään helposti. Ei saa olla erilainen, ei huonompi eikä parempi kuin muut. Älä ole liian kaunis, tyylikäs, älä ole liian ruma, älä ole erilainen, häviä tapettiin. Kiusaamista on aina, sillä sen avulla yritetään hallita muita, pitää valta itsellään.

Viime aikoina on kehittynyt suorastaan uusi tutkimuksen laji, victimiology, jossa pohditaan, voiko kiusattu olla syyllinen, hakeutua väkivallan kohteeksi. Mainitaan Kennedyt ja jopa pankkivirkailijoiksi ryhtyneet. "Is the Victim Guilty?" Time-lehti.

Tietenkin aihe on laaja. Kaukana toisessa laidassa on halukas uhri numero yksi, Jumala, joka suostuu uhriksi. Se tuo asiaan uusia ulottuvuuksia ja syvyyttä.

Kiusattua ei saa syyllistää esimerkiksi työpaikkakiusaamisessa.

Euroopan unionin lakialoite syrjinnästä, uhrin syyllistämisestä ym