H1N1: Tee parhaasi, ole valmistautunut pahimpaan

Ruttotohtori 1600-luvulta

Jos ihmiset olisivat järkeviä muutaman viikon ajan, sikainfluenssa heikentyisi itsestään Suomessa huomattavasti, kun uusia tartuntoja ei pääsisi tulemaan.

Miksi ihmeessä lasten täytyy mennä itsenäisyyspäiväjuhliin? Miksi sellainen juhla järjestetään yleensäkään tällaisena aikana? Miksi ei pidetä taukoa presidentinlinnan kutsuissa?

Monilla työpaikoilla voitaisiin tehdä töitä etätyönä. Monet lapset voisivat olla kotona, poissa tarhasta, jos toinen vanhemmista tai joku muu voisi hoitaa heitä kotona. jne

Rokotteiden hankkimisessa on viivytelty. Se on jo tarpeeksi paha virhe.

Minunkin suvustani kuoli kaksi lasta espanjantautiin, äitini teini-ikäinen sisar ja 12-vuotias veli. Äiti oli silloin 8-vuotias. Hänenkin uskottiin kuolevan, ja hänelle oli jo puettu kuolinpaita päälle. Hän selvisi kuitenkin ja eli sen jälkeen melkein 90 vuotta, vähää vaille 97-vuotiaaksi.

Tästäkin epidemiasta tullaan kertomaan vuosikymmenien ajan kaikenlaisia tarinoita, surullisia ja iloisia.

P.S. Kannattaa muistella Decameronea, jossa kerrotaan seurueesta, joka eristäytyi muista ruton aikana.

Lisäys: Tänään 27.11.2009 HS kertoo, että lasten itsenäisyysjuhla on siirretty maaliskuun 5. päivään.

Nooakin arkki. Koti pommivaraston päällä

Kotiovi Suomenlinnassa. Keittiönikkuna oli tämän oven yläpuolella.

Tämän päivän Hesari kertoo Nooakin arkista, Helsingin vanhimmasta asuinkerrostalosta. Nooakin arkki tuli tutuksi meidän perheellemme, sillä asuimme siellä yli kaksi vuotta. Uutta oli se, että kotimme alla kellarissa oli ollut koko ajan pommivarasto, "200-vuotiaita, mustaa ruutia sisältäviä tykinkuulia. Sitten toisen maailmansodan aikaisia kranaatteja. Ja sitten patruunoita."(Jarmo Huhtanen: Nooakin arkki paljasti salaisuutensa. HS/Kaupunki 14.11.2009.) Artikkeli kertoo myös, että Suomenlinnan hoitokunta on julkaissut kirjan "Suomenlinnan kunnostus ja uusi käyttö". Lahdenmäki ja Amper (toim.)

Artikkeliin liittyy valokuvia, mm kovin tutuksi käyneestä porraskäytävästä, jossa näkyivät siihen aikaan eli ennen remonttia kahdensadan vuoden ajan maalikerrokset ja puiden reunustamasta tiestä, joka johtaa Suomenlinnan kirkolta Nooakin arkkiin, tie jota kuljin joka päivä kaupasta kotiin ja tuodessani lapsia koulusta, jota he kävivät mantereen puolella Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, joka sijaitsi siihen aikaan Laivurinkadulla, jonne pääsi talvisin myös jäätä pitkin kävellen.

Tässä blogissa on monia kirjoituksia Suomenlinnan ajasta, mm "Nooakin arkki Suomenlinnassa", "Koti Suomenlinnassa", "Kodikkuus kolmannella vuosituhannella". Klikkaa alla olevia sanoja "Nooakin arkki", niin löydät kirjoituksia siellä asumisesta ja kodistamme, joka oli peruskorjaamattoman Nooakin arkin toisessa kerroksessa etelänpuoleisessa päädyssä. Sanalla Suomenlinna löytyvät kuvat muualtakin Suomenlinnasta, mm Suomenlinnan kauniista puutaloista.

Suomenlinnan Nooakin arkki, "upseeritalo", oli eräs meille niin tyypillisistä slummimaisista "virka-asunnoista" satumaisen kauniissa ympäristössä. (mm kaunis ränsistynyt huvila Nikosian vihreällä linjalla turkkilaisen ja kreikkalaisen alueen välissä , ullakkoasunto Etelä-Haagassa sijaitsevassa vanhassa venäläisessä dachassa) Noakin arkki oli armeijan henkilökunnan asuintalo 1970-luvulla, jolloin armeija oli erittäin epäsuosittu Suomessa ja armeijan henkilökunnan asunnot huonossa kunnossa.

Nooakin arkin restaurointi, yksityiskohdat.

Näin rakennettiin ennen Helsingissä

Etu-Töölön taloja. Minne on väri kadonnut nykyajan rakentajilta?

sama kuva suurena

Monenlaista lattiaa

P1040005
Originally uploaded by Brin d'Acier

Mitä! Ei kai tämä ole muovilattia, joka on verhottu matolla? Nestor kotonaan. Sama kuva suurempana.

Myöhästynyt kommenttini Arleenan blogin lattiamuotikeskusteluun

Lattioiden muoti vaikuttaa paljon perheen elämään. Kanadassa asuessani tuskastuin kokolattiamattoihin, joita oli joka paikassa, jopa lääkärin vastaanottohuoneessa. Pahaa hajua yritettiin sitten peittää parfyymeillä.

Koska ei ole omaa asuntoa, joutuu tyytymään muiden valintoihin. Ilahdun aina, kun asunnossa on puulattiat tai jokin muu kaunis päällys.

Valitettavasti esimerkiksi keittiössä ja käytävissä käytännöllisessä
muovilattiassa on joitakin suorastaan kuvottavia värisävyjä. Niiden vuoksi ei voi mennä asumaan johonkin muutoin mukavaan asuntoon. Lattian väri pilaisi koko sisustuksen. Koska olen allerginen pölylle, en voisi peittää lattioiden sopimatonta väriä matoilla kuten poikani on tehnyt (ks kuva).

Lisäys: En voi olla lisäämättä, että fingliskassa eli kanadansuomalaisten suomessa 'lattia' tarkoittaa myös samaa kuin kerros (=floor). Kun joku kertoi tyttärensä olevan työssä erään liiketalon neljännellä lattialla, ihmettelin, onko hän ehkä siivooja. Ei ollut vaan lakimies, 'loijeri'.

Töölön punatiilitalot

Punatiilitaloja voi nähdä parhaiten Temppeliaukion länsi- ja pohjoisreunalla.

ks kuvani Red brick houses with white trimmings

Muutimme syskuussa mieheni virka-asunnosta Korkeavuorenkadulta vuokralaisiksi Töölöön. Minulla oli epätodellinen olo, kun katsoin ensimmäisenä aamuna ulos olohuoneen erkkeri-ikkunasta - mikä on myös aidon töölöläisen talon yksityiskohta. Ensinnäkin poissa oli laaja näkymä yli vanhan Helsingin. Vasemmalla oli tyly töölöläinen katu, jossa hallitsee suomalainen moderni arkkitehtuuri, näkymä, jota kaiken nähnyt sukulaiseni kuvaili sanoilla 'kuin Siperiassa'.

Mutta edessä näkyi Englanti, mahtava punatiilirakennus, jossa on valkoiset ikkunankarmit ja valkoista koristelua muuallakin. Siltä minusta ainakin tuntui silloin ja tuntuu vieläkin. Tai Kanadalta, jossa totuin näkemään punatiilirakennuksia, joissa oli valkoiset ikkunapielet ja muita valkoisia koristeita. Kadunpuoleisessä ulko-ovessa on jopa pylväät koristeina.

Netistä löytyi kartta Töölön kortteleista, ja sieltä selvisi, että vastapäätä oleva talo oli rakennettu vuonna 1928. Samanlaisia punatiilirakennuksia löytyy parhaiten Temppeliaukion kirkon aukiolta. Töölöläinen punatiilitalo on erikoinen ilmiö Suomessa. Suosittelen teitä lukemaan siitä näiltä sivuilta lisää.

Näiden punatiilitalojen suunnittelijoiden arvellaan saaneen vaikutteita Tanskasta.