maanantaina, huhtikuuta 12, 2010

Pidän kukista

 

Mieheni ostaa minulle jatkuvasti kukkia. Se tuntuu hauskalta varsinkin sellaisina vuodenaikoina, jolloin ei näe kukkia ulkona muualla kuin torilla. Onneksi tulppaanit ovat nykyään edullisia ja orkideat kestäviä.
Posted by Picasa

sunnuntaina, huhtikuuta 11, 2010

Puolan suru. Poland in mourning

Puolalaisten suru (BBC , video)
Ulkomailla asuvat puolalaiset surevat. Poland in mourning.
Myötätuntoa osoitetaan kaikkialla maailmassa. (World leaders share the sorrow of Poland)

Vuodatus on kehittynyt


Vuodatus on kehittynyt hyvin paljon alkuajoista. Minulla on ollut jo kauan Vuodatuksessa blogeja, joista nyt ovat jäljellä muiden muassa yllä kuvatut Broken Star -käsityöblogi ja Narniassa -blogi. (Klikkaa kuvia ja katso niitä suurina.) Tällä hetkellä niissä on Blogvalleyn suunnittelemat blogipohjat. Käsityöblogissa on jälleen otsikon taustana kuva vanhasta kroatialaisesta ompelukoneesta, jonka otin zagrebilaisessa solmioliikkeessä (solmio eli kravatti on kroatialainen keksintö). Narniassa-blogissa on tätä blogia varten saamani kuva elokuvasta Velho ja leijona, joka on aiheena tässä blogissa, samoin kuin ovat Narnia-kirjat, C.S. Lewis, Tolkien ja lapsille kirjoittaminen. Blogin taustalla on graduni Narnia-kirjoista.

Lisäksi on tietenkin Syksyblogini, joka on kausiblogi ja nukkuu muut vuodenajat. Siinä on otsikon taustalla syksyinen kollaasi, jossa on näkymiä Helsingistä ja Zagrebista, jossa olin käymässä kaksi vuotta sitten syksyllä ja jonne menen taas toukokuussa.

Neljä viisi vuotta sitten sekä Vuodatuksessa että Bloggerissa oli pahoja ongelmia, joiden vuoksi minäkin siirsin blogejani aina sinne, missä ne sai toimimaan. Monta blogia tuli aloitettua ja lopetettua. Nyt on paljon helpompaa aloittaa bloggaaminen. Ei tarvitse oppia koodeja, ei jännittää kaatuuko blogi viikonloppuna, jolloin on aina paljon liikettä blogeissa.
Posted by Picasa

lauantaina, huhtikuuta 10, 2010

Vihreä ja keltainen

 

Värikollaasit
Posted by Picasa
Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena!

Suomessako nepotismia?

Asuin opiskeluaikana yläluokkaisessa helsinkiläisperheessä alivuokralaisena. Ohuen oven läpi kuulin, mitä salissa keskusteltiin kutsuilla. Usein aiheena oli Urho Kekkonen. Tavanomaisten juorujen lisäksi paheksuttiin sitä, että Kekkonen ei kuulunut mihinkään kunnon sukuun. Häntä pidettiin ulkopuolisena.

Samoihin aikoihin vasemmistolaisopiskelijat lauloivat 20 perheestä, jotka hallitsevat Suomea. Todellisuudessa suuri osa heistä itsestäänkin oli varakkaista perheistä, jopa kuului sukuihin, jotka olivat olleet vallassa Suomessa, olipa maa Ruotsin tai Venäjän vallassa. Vaikka heidän unelmansa Neuvosto-Suomesta ei toteutunut, he pääsivät hyvään asemaan puoluetovereiden - ja tietenkin myös sukulaisten avulla. Syntyi myös uusia varsinkin kulttuuria hallitsevia vasemmistolaissukuja, joiden jäseniä on voitu bongata naistenlehtien sivuilta ja televisiosta vuosikymmenestä toiseen, nyt jo kolmatta sukupolvea.

Tällaista vallan periytymistä voisi sanoa eräänlaiseksi nepotismiksi. Sitä esiintyy Suomessa kaikilla aloilla ja kaikissa puolueissa. Sitä pidetään nähtävästi täysin luonnollisena asiana. Sitä ei paheksuta ainakaan julkisesti. Tämän päivän lehti kertoo, että Ylioppilaskunnan laulajien uudeksi johtajaksi on valittu edellisen johtajan poika. Huomiota herättävin on kuitenkin ollut viime aikoina kirkollisen vallan siirtyminen saman suvun jäsenille melkein 40 vuoden ajan.

John Vikström valittiin vuonna 1970 Porvoon hiippakunnan piispaksi. Kun John nimitettiin arkkipiispaksi, Johnin 10 vuotta nuorempi veli Erik valittiin hänen tilalleen Porvoon piispaksi. Erikin jäätyä eläkkeelle oli piispana kolme vuotta muuan ei-Wikström. Vuonna 2009 valittiin Porvoon piispaksi Johnin poika Björn Wikström.