"Kioski- ja lentokenttäkirjallisuus" ei ole haukkumasana, vaan kertoo siitä, että kirjailija on tehnyt romaanistaan lukijaystävällisen.
Luen juuri välipaloiksi siitä, miten Agatha Christie, lukijaystävällisten kirjojen kuningatar, toimi. John Curran: "Agatha Christie's Secret Notebooks" . Hyvin epäjohdonmukaisesti, mutta taloudellisesti (mm käytti samoja juonia eri kirjoissa naamioiden ne taitavasti), raapusteli suunnitelmiaan kouluvihkoihin, joita kertyi iso läjä. Suunnitteli kirjoja tiskatessaan ja laittaessaan ruokaa arkeologeille Mesopotamiassa, mm Aapeli Saarisalolle, joka kertoi minulle, että Agatha oli "mukava naisihminen", ihmetteli, miksi kyselin Mullivanin rouvasta.
Agatha jaksoi istua pöytänsä ääressä niin kauan, että kukin kirja tuli valmiiksi. Tehkäämme samoin.
Tämä on onnittelu, joka harhautui..
