Näytetään tekstit, joissa on tunniste naisten kirjallisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naisten kirjallisuus. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, lokakuuta 24, 2014

Armotonta menoa pikkukaupungin apteekkisuvussa





Olen menossa sivulla 204 (yht 331). kirjassa Armon aika. Elämää apteekin tiskin takana ja pikkukaupungissa. Tuija Lehtisen tunnetun sujuva ja raikas tyyli maalaa lukijan eteen kammottavan suvun ja nykyajan pinnallisen elämänmenon. Realismia viihteen naamion takana.

P.S. En ole kirjabloggaaja, mutta pistän joskus blogiini jonkin lyhyen havainnon lukemistani kirjoista

perjantaina, joulukuuta 30, 2011

Haaste: Kirjallista elämää



Löysin Paulan blogista Luen ja kirjoitan tämän haasteen Kirjallista elämää, jossa olen kovasti myöhässä.
C. S. Lewis on vaikuttanut hyvin paljon varsinkin englanninkieliseen kaunokirjallisuuteen, sillä hän oli Oxfordissa kirjallisuuden tutorina ja Cambridgessä kirjallisuuden professorina ja kirjoitti itsekin sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta kirjallisuudentutkimuksen alalta. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa väitöskirjan, ja on niitä kirjoitettukin.

Tein kauan sitten eli 1970-luvulla graduni Helsingin Yliopistoon C. S. Lewisin Narnia-kirjoista englantilaisen filologian osastolle. Estetiikan professori ei pitänyt lastenkirjallisuutta tarpeeksi arvokkaana gradun aiheena, siksi valitsin englannin pääainekseni. Kirjoitin gradun nimellä Pirkko Pekkarinen.

Kun ensimmäinen Narnia-elokuva tuli Suomeen, aloin kääntää kiireesti osia gradustani Narniassa-blogiin, jonka perustin sitä varten.

Löysin nyt vasta tämän haasteen. Tässä on kuitenkin yksi linkki siihen, mitä Lewis käsittelee kirjoittaessaan nimenomaan kirjoittamisesta. Samassa blogissa on myös mm Tolkienin ajatuksia kirjoittamisesta.

http://narniassa.vuodatus.net/blog/category/C-S-+Lewis+-+kirjoitustekniikka

Minulla on kaksi Narnia-aiheista blogia, joista voi olla hyötyä kirjoittajile.

http://narniassa.vuodatus.net
http://narnia-blogi.blogspot.com

Olen kirjoittanut itsekin nuortenkirjoja ja pidän useita blogeja, joissa kerron myös kirjoittamisesta ja kirjailijantyöstä. Niissä on kymmeniä lyhyitä ja pitkiä kirjoituksia kirjailijoista ja kirjallisuudesta. Bloggerin haku ei toimi enää kunnolla. Vai lieneekö blogini paisunut liian suureksi?
 Olen laittanut pitkän luttelon hakusanoista, joiden avulla voi ehkä löytää kiinnostavia kirjoituksia. Kotisivublogissa on joitain vanhempia lehtijuttuja kirjailijoista.

http://amnellanna.blogspot.com (kotisivublogi)


Näissä kerron omista kirjoistani ja niiden edustamasta aikakaudesta:
http://aurorakirjat.blogspot.com
http://amnellinlucia.blogspot.com

ks myös Sanojen aika ja Lasten Sanojen aika sekä Suomen Nuorisokirjailijoitten nettimatrikkeli


Lisäys: myös tässä blogissa mm aiheet 'kirjailijan työ',  kirjoittaminen, kirjailijat,
Blogin pohjalla on lisää hakusanoja.

keskiviikkona, lokakuuta 26, 2011

Historialliset naistenromaanit ja tyttökirjat




Uutisissa julistettiin, että "historialliset viihderomaanit" ovat nyt suosittuja. Tarkoitettiin nähtävästi suomeksi kirjoitettuja kirjoja, sillä helsinkiläisissä kirjakaupoissa on ollut jo monta vuotta pitkät rivit englanninkielisiä historiallisia naistenromaaneja. Monissa muissa maissa niiden suosio on tunnustettu aina. Olin aivan ällistynyt, miten paljon historiallisia romaaneja näkee Keski-Euroopan kirjakaupoissa. Tuttavat ovat kertoneet samaa Ranskasta, jossa tehdään myös jatkuvasti historiallisia TV-sarjoja.

Monet pitävät viihteenä jopa Jane Austenia, Bronten siskoksia, Margaret Mitchelliä, Thomas Hardya. Jos heidän kirjansa ovat viihdekirjallisuutta, kenelläkään ei ole syytä hävetä historiallista naisviihdettä. Kaikki kaunokirjallisuushan on viihdettä, hyvää tai huonoa. Eihän sitä kukaan muuten lukisi muuten kuin kuukausipalkalla.Nykylukijan näkökulmasta katsottuna suurin osa klassikoista on historiallisia romaaneja.  Ne ovat romaaneja jostain aikakaudesta, joka oli erilainen kuin meidän aikamme. 

Mutta hyväksyykö suomalainen kirjallinen maailma ja lukija romaanin, jossa mentaliteetin ja tapojen erilaisuus nykyaikaan verrattuna vaikuttaa kirjan henkilöiden valintoihin ja kohtaloihin? Odotetaanko anakronistisia ja poliittisesti korrekteja romaaneja, joissa keskiaika tai uusin aika kuhisee ihmisiä, joilla on vanhan ajan vaatteet ja asunto mutta nykyajan ihmisten moraali ja ihmiskäsitys? Täytyykö olla siirtymistä edestakaisin menneisyyteen ja nykyaikaan, mitä jo A. S. Byatt teki postmodernismin jälkeisessä romaanissaan "Possession".

Nyt kun naisten historialliset romaanit ovat pääsemässä salonkikelpoisiksi, odotan kiinnostuksella, milloin pääsevät hyväksytyiksi myös tytöille tarkoitetut historialliset romaanit, jotka ovat väliinputoajia, niitä ei hyväksytä mihinkään ryhmään. Asia kiinnostaa minua henkilökohtaisesti, sillä olen saanut valmiiksi seitsemännen historiallisen nuortenromaanin ja pohtinut, onko parasta siirtyä jo johonkin toiseen lajiin.


tiistaina, lokakuuta 18, 2011

Aihe 'kirjallisuus' blogeissani

Kuva venetsialaisesta kirjakaupasta. Matti Amnell Jr. Katso koko kansio Books and bookcases

Olen kirjoittanut kaikissa blogeissani kirjallisuudesta, sekä kaunokirjallisuudesta että tietokirjallisuudesta. Ne kirjoitukset löytää tästä blogista mm hakusanoilla kirjailijat tai kirjallisuus.

http://blogisisko.blogspot.com/search/label/kirjallisuus

1800-luku ja 1900-luvun alku löytyvät Aurora-blogista, keskiaika Lucia Olavintytär -blogista ja puutarhakirjoja on jo jonkin verran Nojatuolipuutarhuri-blogissani.

keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010

Kommentti: lukijaystävälliset kirjat



 "Kioski- ja lentokenttäkirjallisuus" ei ole haukkumasana, vaan kertoo siitä, että kirjailija on tehnyt romaanistaan lukijaystävällisen. 

Luen juuri välipaloiksi siitä, miten Agatha Christie, lukijaystävällisten kirjojen kuningatar, toimi. John Curran: "Agatha Christie's Secret Notebooks" . Hyvin epäjohdonmukaisesti, mutta taloudellisesti (mm käytti samoja juonia eri kirjoissa naamioiden ne taitavasti), raapusteli suunnitelmiaan kouluvihkoihin, joita kertyi iso läjä. Suunnitteli kirjoja tiskatessaan ja laittaessaan ruokaa arkeologeille Mesopotamiassa, mm Aapeli Saarisalolle, joka kertoi minulle, että Agatha oli "mukava naisihminen", ihmetteli, miksi kyselin Mullivanin rouvasta. 

Agatha jaksoi istua pöytänsä ääressä niin kauan, että kukin kirja tuli valmiiksi. Tehkäämme samoin.

Tämä on onnittelu, joka harhautui..