sunnuntaina, maaliskuuta 13, 2011

Päivä 1920-luvun Pariisissa ja viktoriaanisessa Englannissa

 Luin tänään jälleen kerran Hemingwayn Nuoruuteni Pariisin. Hemingway on tässä kirjassa tavoittanut nuoruutensa herkkyyden ja tasapainoisen onnen. Hän kertoo 1920-luvun alkupuolen Pariisin vuosistaan, ensimmäisestä, onnellisesta avioliitostaan ja pienestä pojastaan. 30 vuotta myöhemmin menestyskirjailija muistelee nuoren kirjailijan köyhyyttä ja uurastusta.


Päivän kruunasi BBC:n loistava draamasarja. Katsoin mieheni kanssa DVD:ltä kolme viimeistä osaa Anthony Trollopen kirjoihin perustuvasta The Barchester Chronicles -elokuvasarjasta. Siinäpä vasta herkullinen kuvaus kirkollisen elämän juonitteluista, lämpimästä toveruudesta ja rakkaudesta katedraalikaupungissa. 

lauantaina, maaliskuuta 12, 2011

10. kirjoitus. Lihavia miehiä ja naisia

Ovatko nykysuomalaiset todellakin lihavampia kuin entisajan suomalaisetNäin Suomessa vuonna 1896:

 "Miehet ovat kaikki harvinaisen lihavia ja lihavuus yleensä sitä lajia joka puistattaa katsojaa, tuo mieleen vesipöhön ja on enimmäkseen seurausta liiallisesta ryyppäämisestä,tuosta pahasta tavasta, johon monilla suomalaisilla tuntuu olevan taipumusta. Suomessa on kymmenittäin niin lihavia miehiä ettei yksikään englantilainen ikinä kykenisi niihin mittoihin rasvoittumaan, yksikin sellainen valloittaa koko vossikan penkin, ja hänen ranteittensa ja nilkkojensa rasvapoimut vaikuttavat täysin uskomattomilta ensi kertaa nähtyinä; katsoja jää ihmettelemään miten mikään tuoli, mitkään kiesit saattavat kestää moista painoa. Suunnattoman lihavat miehet ovat varmasti epämiellyttävimpiä Suomen omituisuuksien joukossa."

Näin kirjoittaa Mrs. Alec Tweedie kirjassaan "Matkalla Suomessa 1896

Kirjoitin kymmenennen blogikirjoitukseni tästä edelleen ajankohtaisesta aiheesta  (lue lisää)