torstaina, joulukuuta 08, 2011

Joulukuinen sade


Joulukuinen sade, originally uploaded by Anna Amnell.

Runeberginkatu/Mannerheimintie

Lasten- ja nuortenkirjat: vaikeat aiheet. Kommentti

Aurora III 1995, front cover

Hui, kummitus! Haamu hiippailee vaahteralaakson kartanon palmuhuoneessa?

Olen pohtinyt pohtinut näitä asioita jo aikaisemmin eli sitä, miten kirjoittaa lapsille ja nuorille:
Voiko tyttökirjassa olla kauhua ja jännitystä?
http://aurorakirjat.blogspot.com/2006/11/voiko-tyttkirjassa-olla-kauhua-ja.html

Koska nuorimmat lukijani ovat kahdeksanvuotiaita, kirjoissani ei ole seksiä, selvää erotiikkaa, eikä väkivaltaa. Monet lukijoistani ovat aikuisia, siksi kirjoissani on monikerroksisuutta eli tässä tapauksessa viittauksia Freudiin ja kulttuurihistoriaan.

Uusimmat kirjani, joissa ollaan 1500-luvulla, ja ongelmina ovat mm lyhytkasvuisten asema ja lapsiavioliitot.
Lucia_2006_00051

1500-luvulla oli vaarallista olla liian lyhyt, ryöstettiin ja myytiin hovikääpiöksi - tai liian rikas ja kaunis keskenkasvuinen tyttö, hänet haluttiin naittaa rahanahneelle vanhalle miehelle, joka piti lapsimorsiamista. Poikakin saatettiin naittaa lapsena, jopa niin pienenä, että morsian piti häntä sylissään alttarilla - omaisuudet piti yhdistää. Kuninkaalliset lapset saatettiin naittaa alle 10-vuotiaina.

Alkukirjain 44 IT: itä-saksalaisia leluja


Toys in DDR, originally uploaded by Anna Amnell.
Itä-saksalaisia leluja kuvattuina DDR-museossa, Lutherstadt Wittenberg.
Kuva suurena

Alkukirjaimet IT kuvia
Museon omat sivut
ks myös http://www.pflug-ev.de/index-engl.htm

keskiviikkona, joulukuuta 07, 2011

Kommentti: ääneen lukeminen on hauskaa



Mainos tilaisuudesta, jossa Charles Dickens lukee teoksiaan. Kuva Wikipedia

Ääneen lukeminen voi olla koko perheen yhteinen harrastus. Sitä voi tapahtua spontaanisti sillloin tällöin tai sitten voidaan käydä systemaattisesti läpi ensin pikkulastenkirjat, eri maiden kansansadut ja edetä nuortenkirjoihin ja yleiseen kirjallisuuteen. Sekä vanhemmat että lapset tutustuvat kaunokirjallisuuteen, myös ne lapsista, jotka eivät viitsisi muuten kaunokirjallisuutta lukea. Aikuinen saa uuden lapsuuden.
Meillä ääneen lukeminen jatkui siihen asti, kun vanhin oli jo yliopistossa ja opiskeli mm englantia, siis äidinkieltä ja kirjallisuutta (Kanadassa) ja luovaa kirjoittamista. Ääänen lukemisen ohella kukin lapsista/nuorista luki omia kirjojaan. Juuri vanhin heistä vastusti ääneenlukemisen lopettamista, mutta meiltä loppuivat suomenkieliset kirjat. Monet aikuisetkin lukevat ääneen toisilleen kirjoja ja vaikkapa blogikirjoituksia, se on hauskaa.
Ääneen lukeminen oli erityisen tärkeää, koska asuimme yhdeksän vuotta ulkomailla ja halusimme säilyttää lasten suomen taidon. Maailmankirjallisuus on valtava aarreaitta, josta suomalainen kirjallisuus on vain osa ja valitettavasti edelleen aika vähän tunnettu. Kerrottakoon, että kaikista lapsistamme tuli innokkaita kirjallisuudenystäviä.
Ääneen lukeminen oli yleistä ennen. Todellisuudessa keskiaikana ja pitkään sen jälkeen luettiin aina ääneen, vaikka luettiin itsekseen. Kodeissa luettiin joka päivä ääneen. Se antoi lapsille kielen, laajan sanavaraston, vaikka he elivät yksinkertaisessa ympäristössä. Raamatun King James -käännöksen loistava kieli on pohjana koko englanninkieliselle kirjallisuudelle. Sillä on suuri vaikutus edelleen.
http://www.bbc.co.uk/news/magazine-12205084

Kirjailijat lukivat teoksiaan ääneen perheelle ja ystäville. Mark Twain luki aina päivän tekstinsä sukulaisilleen. Jane Austen luki ainakin perhepiirissä.

Kirjailijat lukivat teoksiaan ääneen yleisölle kiertueilla. Dickensin kiertueet Amerikassa herättivät suurta huomiota.

Uusimmat tutkimukset kertovat, että ääneen lukemalla oppii parhaiten.

Korkeavuorenkatu: Ohrana ja Kihlmanin talo

Näitä taloja on ikävä uudessa asunnossa.

Katso kuvat Kihlmanin talo