Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
perjantaina, joulukuuta 06, 2013
Itsenäisyyspäivän juhlat koko kansalle Tampere-talossa
Miten kaunis onkaan kielemme suomi ja kielemme ruotsi, ajattelen, kun kuuntelen itsenäisyyspäivän juhlaa Tampere-talolta tänään 6.12.2013
Sibeliuksen musiikki ja kirjailijoitten sanat käyvät sydämeen. Tällaista olen odottanut, kaikkien suomalaisten yhteistä juhlaa.
Meille kotona TV:n ääressä istuvillekin tämä oli unohtumaton
kokemus: koko kansan juhla. Jennin asu
oli huippumuodikas ja kaunis. Myös vierailla oli kiinnostavia, kauniita asuja.
Tässä juhlassa yhtyvät ennakkoluulottomuus ja perinteiden
kunnioittaminen. TV:N äärelläkin oli juhlava tunnelma. Me katsojat kiitämme.
Photo Friday: 'Plant kingdom'
My favourite tree. I miss it.
Photo Friday: Plant kingdom. Plantae
20 vuoden ajan näin tämän lehmuksen ikkunastani. Kiinnyin siihen.
Photo Friday: Plant kingdom. Plantae
20 vuoden ajan näin tämän lehmuksen ikkunastani. Kiinnyin siihen.
Itsenäisyyspäivälukemistoa: nyt ei enää hymistellä
Me suomalaiset emme joutuneet vankileirien saaristoon, mutta meitä kärvennettiin vuosikymmenien ajan hiljaisella tulella. Uusimmat tutkimukset kertovat, että kaikki oli paljon, paljon pahempaa, kuin mitä osasimme kuvitellakaan. Lue edes tämä artikkeli, jossa kerrotaan Kujalan, Uolan ja Vihavaisen uusista kirjoista. Sekin on tosin vielä aika varovainen.
(Unto Hämäläinen: Neuvostoliitto pani jo Suomea taskuunsa. Moskovassa luultiin 1970-luvun alussa, että aika olisi kypsä vallankumoukselle. HS/Kulttuuri 6.12.2013)
"Vihavainen muistuttaa suomalaisen älymystön innostuksesta Neuvostoliittoa ja venäläistä kulttuuria kohtaan ja irvailee: 'Mitään vastaavaa venäläisyyden aaltoa voidaan tuskin löytää minkään sen naapurimaan historiasta.' Paljon puhuttu suomettuminenkin on ollut 'sodanjälkeisen henkisen kriisin jatkamista uudessa muodossa.'"
[Suomalaisen kulttuuriväen osallistumistesta äärivasemmistolaiseen politiikkaan käytetään nykyään usein eufemistista termiä 'edistyksellinen'. edistyksellinen = vasemmistolainen, sosialistinen erik. marksilaisessa kielenkäytössä. ]
"Uola arvioi, että 'suomalaiseen todellisuuteen jäi vaaran vuosista myös parantumaton henkinen trauma, joka lieveni vasta noin puolessa vuosisadassa, mutta ei kokonaan parantunut'".
Ihmetteletkö, miksi Sofi Oksasta rakastetaan Suomessa ja Virossa ja arvostetaan muuallakin maailmassa? Hän maalaa Puhdistuksessa leveällä pensselillä. Pahuudesta, jota Neuvostoliitto edustaa maailmanhistoriassa muiden ihmistä sortavien diktatuurien seurassa.
Lue myös tämä Ylioppilaslehden artikkeli "Taistolaisten tavoitteena oli sosialistinen diktatuuri.":
"Riippumatta siitä, mitä ex-taistolaiset tänä päivänä muun muassa tutkijoille kaunistelevat ja satuilevat, liikkeen tavoitteena oli nimenomaan pystyttää Suomeen 'työväenvalta' eli kommunistinen diktatuuri. "
Entä ne poliittiset laulut, joita vieläkin hoilataan ja ihannoidaan! Huh, tätä maata.
Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin. (1900-luvun alku)
torstaina, joulukuuta 05, 2013
Itsenäisyyspäivän sää
Itsenäisyyspäivästä tulee aina mieleen ensimmäiseksi kaksi asiaa: kynttilät ja pakkanen.
Meillä kotona Savossa sytytettiin itsenäisyyspäivän iltana aina kaksi elävää kynttilää ikkunalaudalle niin kuin varmaankin useimmissa suomalaisissa kodeissa. Se oli harras ja miltei pyhä toimitus, joka vei pikkulapsetkin hiljaisiksi.
Opiskeluaikana itsenäisyyspäivään kuului marssi sankarihaudoille. Yleensä silloin oli aina kova pakkanen, ja viiltävä tuuli ja lentävä lumi pieksivät kasvoja. Jalkoja paleli talvikengissä, sormet tulivat kankeiksi kaksien lapasten sisällä. Oli talvisodan tunnelmaa. Tunsi itsensä suorastaan sankariksi.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Lue myös: Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin (1900-luvun alun Helsingissä)
Meillä kotona Savossa sytytettiin itsenäisyyspäivän iltana aina kaksi elävää kynttilää ikkunalaudalle niin kuin varmaankin useimmissa suomalaisissa kodeissa. Se oli harras ja miltei pyhä toimitus, joka vei pikkulapsetkin hiljaisiksi.
Opiskeluaikana itsenäisyyspäivään kuului marssi sankarihaudoille. Yleensä silloin oli aina kova pakkanen, ja viiltävä tuuli ja lentävä lumi pieksivät kasvoja. Jalkoja paleli talvikengissä, sormet tulivat kankeiksi kaksien lapasten sisällä. Oli talvisodan tunnelmaa. Tunsi itsensä suorastaan sankariksi.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Lue myös: Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin (1900-luvun alun Helsingissä)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)