Turistina Tukholmassa

Olin käynyt aikaisemmin vain pari kertaa Tukholmassa, silloinkin vain läpikulkumatkalla muutaman tunnin. Siksi kokonainen päivä toi esiin paljon uutta ja kiinnostavaa kuten Kuninkaanlinnan muurin päällä olevat sinivalkoiset kiinalaiset (?) ruukut. Pitäisi ottaa selvää, miksi nämä ruukut ovat päätyneet muurille.

He ovat työssä vieraalla maalla

Ranskalainen diplomaatti työssään ottomaanien parissa 1700-luvulla. Diplomaatteja on ollut jo muinaisessa Egyptissä. He hoitavat nykyään poliittisia ja kaupallisia suhteita ulkomaihin ja pitävät huolta oman maansa kansalaisista, jotka joutuvat vaikeuksiin - vaikkapa kadottavat passinsa ulkomailla matkustaessaan. Diplomaatit pitävät yllä ystävällisiä suhteita asemapaikkansa kansalaisiin. Lähetystöjen kutsuilla käy monenlaisia ihmisiä. He eivät ole suinkaan kaikki julkisuuden henkilöitä tai rikkaita. He ovat vain jollakin tavalla tärkeitä juuri tälle maalle.

Rita kirjoittaa lähetystökutsuista Helsingissä. Laman vaikutus tuntuu sielläkin.

Olen ollut varmaankin monesti samoilla kutsuilla Ritan kanssa. Kommenttini Ritan blogissa:

Tarjoukset vaikuttavat edelleen hyviltä. Minulle mansikat ovat olleet kuitenkin parasta - ja kävely pehmeällä nurmikolla.

Olen ostanut monta puutarhajuhlahattua näihin ja Yhdysvaltojen suurlähetystön juhliin, ja ne ovat vieläkin tallella hatturasioissa kiinalaisen kaapin päällä. Ostin aikoinaan juhlakengätkin juuri näitä juhlia varten, sellaiset joiden korko ei uppoa nurmikkoon.

Olemme olleet noilla juhlilla monen monena vuonna, mutta olettaisin, että nyt emme liene enää listoilla, sillä mieheni ei ole enää virassa vaan sijaisena. Asia ei tullut edes puheeksi Tukholman matkan vuoksi. Piti käydä keskiaikamuseossa, joka on taas avoinna pitkän remontin jälkeen.

Englannin suurlähetystön puutarha on ihastuttava ja talo kodikas. Kerran sateella me vieraat olimme yläkerrassakin.

Kaikkein ylellisimmät kutsut on ranskalaisilla tai oli ainakin silloin, kun siellä olin. Rivi kokkeja Pariisista, mitä ihmeellisimmät ruoat. Olin silloin siellä poikani kanssa. Sielläkin on viime aikoina lyhennetty vieraslistaa.

Alkujaan diplomaattien elämä tuli tutuksi siinä, kun olin puolipäivätyössä Finnish-British Societyn lastentarhassa. Jotkut englantilaiset perheet kutsuivat myös poikaystäväni ja minut juhliin kotiinsa.

Viime vuosina olen tutustunut taas diplomaattien elämään aivan uudella tavalla, kun eräs sukulainen on sillä alalla.

Onko meistä tullut median ja poliittisten puolueiden sätkynukkeja?

Kuva: Anna Amnell

Tuntuu yhä enemmän siltä, että media pyörittää yhteiskuntaamme. Useimpien lehtien talous ei nähtävästi pysy pystyssä ilman skandaaleja ja sensaatioita. 'Leipää ja sirkushuveja' on motto eli sirkushuveja kansalle, jotta riittää leipää toimittajille ja lehtien omistajille.

Kenen syy tämä sitten on? Meidän, lukijoitten, sillä meidän ei ole pakko ostaa mitä hyvänsä lehtiä, meidän ei ole pakko ostaa mitä hyvänsä kirjoja tai äänestää ketä hyvänsä poliittisiin ja muihin virkoihin.

Taitavat PR-henkilöt ja poliittiset vaalikoneistot manipuloivat ostajia ja äänestäjiä luomalla mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta tai liioittelevat tilannetta.

Kansalaisen täytyisi ottaa silloin tällöin henkinen kylmä suihku, jotta hän tajuaisi, mitä oikein tapahtuu. Se ei ole helppoa, sillä kieli on muuttunut manipuloinnin välineeksi ja kuvilla luodaan kaupallisten tai poliittisten tahojen tarvitsema mielikuva, joka ei vastaa todellisuutta.

Kunpa meillä olisi edes yksi älykäs ja itsenäinen pilapiirtäjä, joka herättäisi meidät aamuisin tajuamaan todellisuuden. Niin teki Kari Suomalainen parhaimpina vuosinaan. Oli paljolti hänen ansiotaan, että suomalaiset säilyttivät jonkinlaisen moraalisuuden suomettumisen ajan teeskentelyn keskellä. Muissakin Itä-Euroopan maissa humoristit ja pilapiirtäjät olivat unilukkareita noina aikoina. Mistä heitä löytyisi nyt, kun heitä taas tarvitaan?

Lehmät

Kun tulin tänään taksilla satamasta kaupunkiin, näin nämä iloiset lehmät. Niillä saattaa olla jo ikää. mutta ne eivät ole tulleet ennen vastaan. Autottoman kaupunki on täysin toinen kuin sen, joka liikkuu jatkuvasti autolla.

Miina Äkkijyrkkä: Peltilehmät (Tin Cows)

Tukholmassa odotellaan häitä

Vaikka vietin suurimman osan ajasta Tukholmassa keskiaikamuseossa ja Vanhassa kaupungissa, en voinut olla huomaamatta hääinnostusta, joka on vallannut kaupungin. Klikkaa kuvaa ja katso kuvia. Flickr toimii kovin jälleen kovin hitaasti. Siksi kuvia ilmestyy sinne vähitellen.

Osa kuvista menee Lucia Olavintytär -blogiin.

Laivamatka oli siinä mielessä erikoinen, että sekä meno- että paluumatkalla oli harvinaisen hyvä sää. Sai ulkoilla kannella ja ottaa valokuvia.



Häätunnelmaa oli luotu koivunoksilla ja huntukankaalla ainakin Vanhassa kaupungissa.

Hesperianesplanadin hevoskastanjat

Toisella puolen katua näkyvät sireenipensaat kuuluvat Töölönlahden puistomaiseen alueeseen. Tästä alkavat Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, joiden välisessä Hesperianesplanadipuistossa kasvaa kymmeniä hevoskastastanjapuita. Ne ovat nyt kukassa!

Joukoittain kukkivia puita. Joitakin vuosia sitten tämän puiston varrella asui lääkäri, joka piti kevoskastanjapuiden kukkiessa "kynttiläkutsuja", sillä hänen asuntonsa ikkunoista näkyvät kukkivat puut kuin kynttilöiden merenä. Hänen kotinsa on nyt museona.