Nuori kommunisti Wolf Biermann muutti lännestä Itä-Saksaan vuonna 1953. Hän alkoi opiskella ja perusti teatterin. Sen toiminta kuitenkin kiellettiin. Biermann oli 11 viimeistä DDR:n vuottaan julkaisukiellossa ja lopulta hänet karkotettiin maasta.
Vuonna 2001 Wolf Biermannia juhlittiin Berliinissä. Wolf Biermann -juhlan yhteydessä pidetyissä keskusteluissa oltiin sitä mieltä, että
"Biermannin tapaus oli alku pakkovallan päättymiselle. Itäsaksalaiset intellektuellit olivat karkotuksen jälkeen ensimmäisen kerran protestoineet valtiota vastaan.
Stasin arkistoista paljastui, että Biermannia oli vuosien varrella seurannut noin 400 urkkijaa."
Sitten yhteys Suomeen.
"Stasin arkistoista on löytynyt myös Saksan demokraattisen tasavallan hallitukselle 26. marraskuuta 1976 lähetetty solidaarisuussähke. Siinä pahoitellaan Wolf Biermannin antautumista kapitalismin palvelukseen. "Allekirjoittajina ovat Kaj Chydenius, Kaisa Korhonen, Marja-Leena Mikkola, Pekka Milonoff, Eero Ojanen, Aulikki Oksanen, Agit Prop, Kom-teatteri ja Sven-Olof Westerlund." [Lihavointi lehden]
Markku Laitinen "Suomalaiset uskoivat kohtalonyhteyteen. Stasille kerrottiin kaikki." Apu 34, 25.8. 2006.
Samassa lehdessä kerrotaan myös suomalaisesta Päällystakki-nimisestä lähteestä ja siitä, miten KGB suojeli kommunisteja määräämällä, että heitä ei saanut värvätä vakoojiksi tai lähteiksi.
Tämä aihe liittyy blogini kohtaan "muistelee". Tämä on se Suomi, josta muutimme Kanadaan.
Ja tässä on sähke suomeksi. Se oli vaikeaa löytää, joten laitoin sen tänne talteen.
"Suomen taiteilijoiden ryhmä tukee DDR:ää sen karkotettua laulaja Wolf Biermannin
Me suomalaiset taiteilijat olemme jo vuosia seuranneet DDR:n vireää ja monipuolista kulttuurielämää – se on antanut tärkeitä vaikutteita myös omalle henkilökohtaiselle luomistyöllemme.
Olemme voineet todeta, miten sosialismi voi tarjota taiteilijalle todellisen vapauden toteuttaa lahjakkuudellaan kansansa parhaita pyrkimyksiä työväenluokan ja sen puolueen tukemana.
Siksi emme voi ymmärtää Wolf Biermannin käyttäytymistä Saksan Liittotasavallassa – maassa missä työläisiä ajetaan tuhansittain työpaikoiltaan, missä virkakielloin, monenlaisin sensuuri- ja vainotoimin painostetaan kaikkia edistyksellisiä ihmisiä, muun muassa taiteilijoita ja kulttuurityöntekijöitä. Tällä näyttämöllä Wolf Biermann esiintyy sosialismin saavutuksia vastaan, solvaa DDR:n työläisiä ja koko kansainvälistä työväenliikettä.
Tulos on jo selkeästi nähtävissä – antikommunismin kiihkeä hyökkäys, hyökkäys sosialististen maiden rauhanpolitiikkaa ja koko jännityksen lievenemiskehitystä vastaan.
Tilanteessa, jossa DDR:n kansainvälinen arvovalta on nopeasti kohonnut, jossa yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys näkyy konkreettisesti ja kiistämättömästi muun muassa kansalaisten elintasossa, turvautuvat antikommunistiset voimat mielellään tällaisiinkin keinoihin – käyttävät hyväkseen myös yksityisen runoilijan sosialisminvastaisia kannanottoja.
Siksi me suomalaiset taiteilijat ihmettelemme Wolf Biermannin käytöstä, ihmettelemme kuinka hän voi myydä taiteensa kansainvälisen suurpääoman markkinoille, kun jokaista meistä kipeästi tarvitaan yhteisessä rintamassa imperialismia ja poliittista taantumusta vastaan.
Helsingissä 25. 11. 1976
Kaj Chydenius, säveltäjä,
Kaisa Korhonen, ohjaaja,
Marja-Leena Mikkola, kirjailija,
Pekka Milonoff, ohjaaja,
Eero Ojanen, säveltäjä,
Aulikki Oksanen, kirjailija,
Sven-Olof Westerlund, graafikko,
Agit Propin kvartetti,
KOM-teatteri"
Tiedonantaja 26.11.1976 "
Historian Nettilehti http://www.otavanoppimateraalit.net/nettilehti
Löytyy helpommin Googlella "Biermann karkotettu"
Lisäykset 1.6,2008:
Wolf Biermann
Stasin toimista ja patologisesta "ahkeruudesta" lue esim. tämä New York Timesin pitkä artikkeli.
Wolf Biermann (Wikipedian artikkeli)
Lue myös
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/09/sinisilminen-ja-ihannoiva-tv-ohjelma.html
Sellaista oli elämä siihen aikaan, kun isä lampun osti. Nyt on toisenlaiset kujeet.
VastaaPoistaViime vuosisadan historia on kiinnostavaa kuten muukin historia.
VastaaPoistaSiinä riittää pohtimista ja keskustelua, ja se valaisee myöskin nykyhetkeä. Joka ei tunne historiaa, on tuomittu tekemään samat virheet uudestaan, onkin sanottu.
Sosialistista realismia
VastaaPoistaKo. "taiteensuunnalla" oli Suomessa paljon ihailijoita. Minä kun en taiteesta mitään ymmärrä, missä se realismi oli, tyhjät hyllyt ja vankileirit?
Sosialistisesta realismista minulle on jäänyt parhaiten mieleen kollaasi maalauksia, jotka julkaistiin MItä-Missä-Milloin kirjassa Breznevin kuoltua, ja kuvasivat hänen elämänvaiheitaan.
Paras oli kuva, jossa kuvakulma oli B:n jalkojen juuressa, hän siis kohosi maalauksessa kuin jokin Mooseksen ja Aurinkokuninkaan ristisiitos. Rinta oli täynnä kunniamerkkejä. B. käveli pellolla, ja sähkölinja kulki hänen yläpuolellaan symbolina NL:n "talouden" kahdesta (savisesta) tukijalasta. Muu politbyro oli ns. hajumatkan päässä, vain Suslovin saattoi siitä erottaa.
Tilasin Suomeen NL:n sotilasaikauslehteä. Vaikka osaankin auttavasti venäjää, luin engl.kielistä versiota "The Soviet Military Review". Ko julkaisussa oli sikäläistä "kamerataidetta". Jokainen tykki, ohjus, lentokone ja sotalaiva oli kuvattu alkupäästään, joka muodosti taivaalle sojottavan selvän fallossymbolin, sanoisin noin 45 asteen kulmassa.
Tämän "kamerataiteen" tuotoksia laitoin esille. Jollekin rauhanpuolustajalle saatoin kehaista "perkeleen komeita kuvia, vai mitä". Kaverit katselivat niitä huuli pyöreänä. Kovin pasifistisilta kuvat eivät näyttäneet, paremminkin äärimilitaristisilta. Paha sitä oli kuitenkaan tunnustaa, kun kuvat olivat lähtöisin rauhantahtoisesta NL:sta.
Väitetään, ettei NL:sta saanut tietoa. Kyllä sai, jos suostui ottamaan sen vastaan!
Ei se DDR:kään kovin paratiisillinen ollut, kun ihmiset pakenivat sieltä henkensä uhalla. Eiköhän sellaista paikkaa sanota vankilaksi, josta pitää paeta eikä saa lähteä vapaasti, minne haluaa?
VastaaPoistaBlogisisko
"Ei se DDR:kään kovin paratiisillinen ollut"
VastaaPoistaEi ollut. Ongelmana vain on se, että DDR oli apupoika ja NL varsinainen pääjehu. Saksojen yhdistymisen takia tiedämme jotain suhteista Suomi - DDR, mutta suhteissa Suomi - NL meidän pitää turvautua lähinnä Juhani Suomen hmmmmmmmmm, eh laajaan tuotantoon. (Jeltsinin aikaanhan jo lähes uhkasi NL:n arkistojen avautuminen), mutta kiitos virallisen kahdenvälisen suom.ven. yhteistyön asiaa ennätettiin "valmistella" sen aikaa, että vain Rautkallio lienee parhaita paloja nähnyt.
Tuo kielitaitokin on hauska asia. Koulukaupunkini Rauma eli idänkaupasta. Venäjää lukivat siellä kaikki porvariskakarat. Turussa törmäsin siihen, että "tiedostava luokka" osasi englantia. Varmaan suhteet DDR:ään selittyvät sillä, että suuret ikäluokat lukivat saksaa. Minähän olen ko. ikäluokkia PALJON nuorempi...
Pääsivätköhän suomalaiset DDR:ään helposti opiskelemaan? Ymmärtääkseni myös edustusmatkoja järjestyi, jos oli oikean aatteen ihminen.
VastaaPoistaTässä lienee aiheellista sanoa, että näiden henkilöiden ja ryhmien tuotanto on minulle yhtä lukuunottamatta täysin tuntematonta. Tunnen henkilökohtaisesti vain yhden henkilön.
VastaaPoistaEn ole esimerkiksi käynyt koskaan KOM-teatterissa, en ole kuullut yhtään Chydeniuksen tai Agit Propin laulua jne.
Suurelle osa suomalaisia tilanne lienee sama. Ja jos esimerkiksi kuuntelee vain klassista musiikkia, välttyy kunkin aikakauden pintakuohusta - ja aivopesustakin.:)