Kuva: Dover
Tilasimme kokeeksi Hufvudstadsbladetin. Vaikuttaa kodikkaammalta kuin Hesari. Perjantaina oli etusivulla [HBL:llä on etusivu!] Kirka ja kuva kukkivista sisäpihoista Kruunuhaassa. "Hos Kirka blommar stenöknen". Sivuilla 8-9 oli melkein koko aukeaman juttu samasta asiasta. Pidän tästä lehdestä. Saa nähdä, onko siinäkin sitä jälkitaistolaista ajattelua, jota näkyy vielä Hesarissa varsinkin kulttuuriosastolla. (HBL 4.8.2006 1, 8-9)
Tänään sunnuntaina on Hesarin "Asunto"-osan etusivulla juttu "Kivikorttelin umpipihoista asukkaiden vihreitä keitaita." (HS 6.8.2006 /F1)
Tuli mieleen pari vuotta kirjoittamani viesti eli toive saada lisää vihreyttä Helsinkiin. Mutta minne kirjoitin sen? Toivottavasti Rihmastoon, sillä sieltähän voi etsiä viestejään. Kiiltomadon yli vuotta vanhemmat arkistot ovat suljetut edelleen. Kaikki viestini - ja jopa kokonaiset keskustelut - ovat tietysti tallennettuina, netistä kopioituina ja tulostettuina kansioissa ja levyillä, sillä aavistelin jotain tuollaista, mitä Kiiltomadossa sitten tapahtuikin. Tuo aika on hyvä todistaja siitä, mitä oli "kirjallinen keskustelu" vielä vähän aikaa sitten Suomessa. En olisi uskonut, ellen olisi kokenut sitä.
Ja vielä tämä kukkahattutädeistä:"Nykyään jos joku oikeasti laittaisi päähänsä kunnon kukkahatun sitä pidettäisiin boheemina eleenä ja yrityksenä rikkoa rajoja."Anne Rouhiainen, HS 6.8.2006/Kulttuuri,Maailma muuttuu..
Jos joku näkee Hesarissa taistolaisuutta, niin taistolaisuus on kyllä katsojan silmässä.
VastaaPoistaSinulta on mennyt jotain ohi, mikä ei olisi ihme, sillä Hesarin yleislinja on tässä ajassa. Uudet tuulet puhaltavat.
VastaaPoistaOlisiko mahdollista, että minulla on tässä asiassa kuitenkin tarkempi silmä kuin Sinulla, sillä katson edelleen suomalaista yhteiskuntaa jossain määrin ulkoapäin?
Voi olla, että sudeettisuomalainen on nähnyt taistolaisuuden paremmin kuin sisäsuomalainen yhteiskuntaorientoitunut valtiofilosofian harrastaja, politiikassakin - joskaan ei taistolaisuudessa - rypenyt. Voi olla, että taistolaishesarit ovat jääneet minulta lukematta, kuten pääosin tiedonantajatkin, tai sitten taistolaisuuden käsite on meillä erilainen. Ns. rähmälläänolo läpäisi liki koko yhteiskuntamme, mutta taistolaisuus on ihan eri juttu. En ole havainnut Hesarissa merkittäviä toimituspolitiikkaa olennaisesti leimaavia "edistyksellisyyden" piirteitä. Harmi, että Uusi Suomikin meni, mutta ehkä konsensusyhteiskunnalla ei ollut sille tarpeeksi kysyntää, jotta sitä olisi kannattanut tai tarvinnut ylläpitää, vaikka poliittista arvopohjaa olisikin ollut. Lehden viimeinen numero on minulla tallessa.
VastaaPoistaEivät työväenliikkeen sanomalehdetkään elä muuten, kuin vippaskonsteilla. Riippumattomiksi julistautuneilla maakuntien ykköslehdillä näyttäisi menevän kohtuullisesti. Kaupunkilehdillekin riittää ilmoitustuloja.