lauantaina, joulukuuta 29, 2007

Iloinen 1950-luku



1950-luvun juhla-asu. Dover

50-luku oli HAUSKA vuosikymmen. Se oli monessa mielessä viattomuuden aikaa.

Osattiin olla iloisia ilman viinaa ja huumeita. Rakkaus kokonaisuudessaan oli arvossa, myös haaveet, romantiikka, rakkauskirjeet, päiväkirjoihin kirjoittelu, musiikki, treffit, koulutanssiaiset, seurustelu, käsi kädessä käveleminen, suudelmat.

Avioseksi oli yleisin tapa harjoittaa seksiä. Seksiä jaksettiin odottaa. Lapset olivat lapsia. Siitä kertovat tilastot selvää kieltään (esim. Sievers & Koskelainen & Leppo)

Ihmiset pitivät iloisista ja optimistisista musikaaleista, mikä oli hyvä asia terveyden ja mielenterveyden kannalta.

Vain harvat lapset ja naiset pilasivat terveytensä tupakoimisella. Osattiin haaveilla, mikä on elintärkeää ihmiselle varsinkin vaikeissa olosuhteissa.

1950-luku oli tietenkin pula-aikaa, asuttiin ahtaasti, pukeuduttiin vaatimattomasti, kengät olivat kehnoja. Monet opettajat surivat yhä sodassa kuolleita sulhasiaan tai sukulaisiaan. Isät näkivät painajaisunia sodasta.

Aikuinen ihminen on vastuussa omasta elämästään. On lapsellista syyttää koko koululaitosta, jos joku tai jotkut opettajat olivat inhottavia tai perheinstituutiota, jos oma perhe oli huono ja koko uskontoa, jos oma uskonnonopettaja tai oma sukulainen oli ahdasmielinen tai hurmahenkinen.

Tämä on kommentti keskusteluun Ikkunaiineksen blogissa Kasvatammeko arvoinvalideja?

5 kommenttia:

  1. Tuota noin...1950-luku ei ehkäpä kuitenkaan ollut ihan noin viatonta aikaa. Hyvin monilla oli esim. alkoholiongelmia. Millä helkkarilla verisestä, monivuotisesta ja paljon uhreja vaatineesta sodasta selvinneet ihmiset olisivat yhtäkkiä olleet seuraavalla vuosikymmenellä täynnä viattomuutta? Kaunis ajatus, mutta...

    VastaaPoista
  2. Kuten huomaat, jos luet tekstini uudestaan, käsittelen siinä lähinnä nuorten ihmisten maailmaa. Ymmärräthän, että kirjoitan omista kokemuksistani.

    Toiseksi viimeisessä kappaleessa viittaan mitalin toiseen puoleen: köyhyyteen, jatkuvan pula-aikaan, miesten painajaisuniin.

    Vielä. Alkoholisteja on kaikkina aikoina, sillä kuten nykyajan lääketiede (genetiikka) tietää alkoholisimi on suurelta osalta perinnöllistä. Joillekin kohtuukäyttö ei onnistu. Kaksostutkimuksissa se tulee esille selvästi. Tämä on kuitenkin asia, josta on vaikeaa kirjoittaa lyhyesti - kuten tiedät varmaankin.

    Ihmisen elämään vaikuttavat aina sekä yhteiskunta että hän itse valinnoillaan. Yhteiskunnan lisäksi on olemassa moraali.

    Mutta köyhäähän silloin oli Suomessa. Koin sen erityisen voimakkaasti, kun menin vaihto-oppilaaksi USA:han. Silloin ero oli valtava, nyt ei ole enää samaa.

    Mutta eihän köyhyys ole kuin yksi ongelma elämässä. Ihminen voi olla köyhä ja onnellinen. Usko tai älä!

    VastaaPoista
  3. Ok, olet siis itse kokenut tuon ajan, en tiennyt sitä. Olen kuullut vaan aika paljon juttuja siitä, miten monet sodasta palanneet isät ryyppäsivät ja saattoivat käyttäytyä väkivaltaisesti ja tasapainottomasti. Toisaalta olen kyllä saanut 1950-luvusta myös hyvin toiveikkaan ja toimeliaan kuvan, ja kuulunkin ko. vuosikymmenen ihailijoihin. Varsinkin arkkitehtuuri on ollut ihan nerokasta, kaunista ja samalla hyvin käytännöllistä.

    VastaaPoista
  4. Toiveikkuus on sopiva sana kuvaamaan tuota aikaa.

    VastaaPoista
  5. Ehkä on parasta lisätä, että menin kokostipendillä vaihto-oppilaaksi. En ole siis syntynyt kulta- tai edes hopealusikka suussa.

    VastaaPoista