Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
tiistaina, syyskuuta 30, 2008
L.M. Montgomery: lapsuus ja aikuisvuodet
Tämä maalaispappila Toronton lähellä oli pitkään Lucy Maud Montgomeryn koti. Hän kirjoitti siellä puolet kirjoistaan.
LM Montgomery kuoli vuonna 1942 lääkkeiden yliannostukseen kuten Helsingin Sanomat kertoo tänään. Montgomeryn pojantytär paljasti tämän perhesalaisuuden eli isoäitinsä itsemurhan kanadalaisessa Globe & Mail -lehdessä.
Montgomery oli saanut aikaisemmin hermoromahduksen ylirasituksesta, jonka oli aiheuttanut ennen kaikkea hänen aviomiehensä pitkäaikainen sairaus, joka täytyi pitää salassa, koska mies olisi muuten menettänyt virkansa. Masennusta oli aiheuttanut pitkään myös se, että Montgomery oli kokemattomuuttaan myynyt kaikki oikeudet ensimmäiseen Anna-kirjaansa eikä saanut nauttia esimerkiksi siitä tehdyn elokuvan tuotosta. Mutta hänellä oli masennusta jo nuorena ennen kirjallista uraa ja avioliittoa, kuten käy ilmi hänen päiväkirjoistaan, joita alkoi ilmestyä Kanadassa jo 1980-luvulla.
Lucy Maud Montgomery sanoi ennen kuolemaansa ystävilleen: "Muistakaa minut sellaisena kuin olin". Millainen oli Anna- ja Runotyttö -kirjojen kirjoittaja?
Lue kirjoitukseni LM Montgomeryn lapsuudesta ja aikuisvuosista.
Nämä kirjoitukset ovat ilmestyneet aikaisemmin lehtiartikkeleina. Kuvan ja artikkeleiden copyright Pirkko Anna Amnell.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi Lucy Maudia! =(
VastaaPoistaMinun ensimmäisiä kirjojani on ollut Runotyttö-sarja.
Olen sen varmaan usein kertonutkin...
Eläydyin niin Uudenkuun orpoon Emiliaan, että ajattelin aina että jos joskus saan tyttären,
annan hänelle Emilian yhdeksi nimeksi.
Nuorimmaiseni, eli tyttäreni nimiksi halusivat muut muita nimiä.
Enkä uskaltanut pitää omaa päätäni.
Onpa outoa ja yllättävää kuulla noista taustoista :( Nuorena luin Montgomerya suomeksi, aikuisena ostin kirjahyllyyn englanniksi. Pidän edelleenkin hänen kirjoistaan, vaikka Anna-kirjojen sodan ihannointia kammoksunkin. No, se oli sitä aikaa.
VastaaPoistaKirjojen perusteella Maud Montgomery vaikuttaa iloiselta j aurinkoiselta, ja sellaisena kokivat myös hänen ystävänsä hänet.
VastaaPoistaOli kuitenkin jo nuorena toinen, synkempi puoli, joka tulee esille hänen päiväkirjoissaan. Uskoisin, että kaikki alkoi siitä, että äiti kuoli ja isä antoi Maudin isovanhemmille ja muutti Länsi-Kanadaan. maudkävi isänsä ja tämän uuden perheen luona teini.ikäisenä, mutta ei ollenkaan viihtynyt siellä.
Minulle tieto ontgomeryn itsemurhasta ei ollut yllättävä tuon edellä mainitsemani perusteella´.
Ihmettelin Kanadassa asuessani myös sitä, että tämän kuuluisan kirjalijan lapset ja lapsenlapset eivät esiintyneet paljon lainkaan julkisuudessa.
Ajattelin, että perhe oli ollut hyvin ongelmallinen, mutta se olikin tämä salaisuus. Ewan MacDonaldin sairaudestahan puhuttiin.
Rita,
VastaaPoistaminulla on kulunut hyvin kauan siitä, kun luin ne tyttökirjat. Muistan vain monet kiinnostavat sivuhenkilöt.
Meidän Kanadassa olon aikana ilmestyi kaksi ensimmäistä osaa Montgomeryn päiväkirjoista. Luin ne aika järkyttyneenä. Montgomery oli hyvin yksinäinen kirjallisine harrastuksineen siellä maalaiskylässä. Hänen olisi pitänyt muuttaa nuorena edes Bostoniin.
Hän ei puhunut todellisista ongelmistaan muille kuin päiväkirjoilleen. Onhan tietysti niin, että päiväkirjat yleensäkin muuttuvat jonkinlaisiksi kaatopaikoiksi, jonne kaikki mahdolliset synkät ajatukset kumotaan.
Hän oli hyvin tietoinen lahjakkuudestaan, kirjoitti päiväkirjatkin jälkimaailmalle. Hän mm kirjoitti ne puhtaaksi.
Olen ihmetellyt sitä, että Prinssi Edwardin saaren Lucy [hän ei voinut itse sietää nimeä Lucy] Maud pidetään niin täysin erillään Ontarion Maudista ikään kuin sellaista ei olisi ollut olemassakaan, vaikka kirjailija eli siellä suurimman osa elämästään ja kirjoitti puolet kirjoistaan. Hänhän oli käytännössä torontolainen.
Onkohan niin, että siellä on esimerkiksi sukulaisten parissa tiedetty tämä itsemurha-asia jo kauan sitten?
Tietenkin voi olla kyseessä myös se, että turistilaumat halutaan johtaa Prinssi Edwardin saarelle.
Eli Runotyttö-kirjojen Emilia on tavallaan itse Maud? Elämäkertaa hieman muuteltuna...
VastaaPoistaLapsuuden kokemukset jättävät usein syvemmän arven,
kuin päälle päin näkyy.
On myös sanottu, että Anna-kirjat ovat Montgomeryn unelma siitä, millainen lapsuus olisi voinut olla.
VastaaPoistaTuokin oli uutta.
VastaaPoistaKiitos Anna. =)