Makroviikot: teksti. Text

Kiveen hakattua tekstiä.
funeral stone of Q. Labienus Mollio and his wife Aquilia Tertia
Gologorico near Pazin 2nd c. AD, Pazin, Istria, Croatia.
 Hautakivi - Q. Labienus Mollio ja hänen vaimonsa Aquilia Tertia G. 2. vuosisadalla j.Kr.
Makroviikot: teksti. Text



Kroatiassa Lokrum-saaren luonnonsuojelueella olevassa luostarissa sisäänkäynnin yläpuolella ollut loman alkuun sopiva teksti on kehoitus lepoon.
"Come to me, all you who are weary and burdened, and I will give you rest."
Monastery in Lokrum island, Croatia.



medieval manuscript. Käsin kirjoitettu ja kuvitettu.



Sisustukseen kaunokirjoitusta Helsingissä



Kino Adlonin mainosvalot ovat saaneet jäädä kaunistamaan Töölöä.



Valtavan suuret mainosvalot korkean talon yläpuolella pelottavan leveän paraateja varten luodun kadun varrella Moskovassa.



OK kelpaa Pietarissakin



Helsinki kesällä 2015: yksinkertaista ja värikästä tekstiä.


Näin mainostettiin Suomea Kroatiassa: kirkot ja Lappi.

Yhteinen maailmamme. Siitä voi kirjoittaa matka-albumiin mustekynällä kaunokirjoituksella. (Teksti on lainaus eräästä Marco Chiarinin lehtihaastattelusta on Italian matka-albumissani Firenzen kohdalla. )
Täällä suomeksi Firenzen merkityksestä minun elämässäni: Firenzestä Turkuuun
Käsialani on huonontunut 25 vuodessa.

Harmaa. Grey

Harmaan rumuus ja kauneus. Photos: Anna Amnell
Ikkuna Helsingin keskustassa
Makrokuvien teema on harmaa tiistaina 19.1. 2016




Sumun harmaa.  St. John's Cathedral
Johanneksen kirkko sumussa




Harmaata auringonpaahteessa, Dubrovnik




Pulan amfiteatterin pienoismalli, Istria, Krotia




Auringon paahtamia amfiteatterin raunioita, Pula, kuvia




Mies
Emperor
Keisari




Aikakaudet kohtaavat





Paluu nykyaikaan




Harmaan symboliikkaa: ylellisyys




Ankean harmaata muotia. Nykyajan haarniska.




Arki ei ole vankila

Muissa maailmoissa: kirjoitan

Kirjoitan ja olen ajoittain poissaoleva, epäsosiaalinen.

Suomen suosituimmat lelut: käpylehmistä tablettipeleihin

Klikkaa kuva suureksi
Kaikkien leikkikalujen historiasta kiinnostuneiden kannattaa rynnätä kauppaan ja ostaa uusin Suomen Kuvalehti. Siinä on loistava kokonaisen aukeaman artikkeli/kuvakertomus Suomen suosituimmista leluista  alkaen 1910-luvusta, käpylehmistä tablettipeleihin. "Mä haluun" - Suomen Kuvalehti/ Uutisviikko 51-52. Grafiikka: Hannu Kyyriäinen, Teksti: Aurora Rämö, Valokuva: Jorma Marstio.
Jos minulla olisi nyt pikkulapsia, laittaisin tämän aukeaman kehystettynä seinälle. Taidan laittaa nytkin.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/infografiikka/muistatko-nama-lelut-sadan-vuoden-suosikit-ryhmakuvassa/?shared=64523-ce24335d-999

Onhan siellä Barbie! Anteeksi, erehdys! Nallen korvan luona tässäkin kuvassa.

Mutta mikään ei ole täydellista. Tästä puttuu ehdottomia lasten suosikkeja: metalliset minikokoiset (Matchbox) pikkuautot, barbiet ja nallet eli teddykarhut. Osta lehti ja katso, puuttuuko Sinun mielestäsi jotain.

Minä olin pula-ajan lapsi. Minulla oli käpylehmiä, paperinukkeja, kiiltokuvia, Aapinen (joka jäi ulos ja hajosi vesisateessa), rakas Mollamaija, jolla oli pellavasta tukka ja pahvista naama. Sain eräänä jouluna nukelle sängyn ja petivaatteet: lakanat, tyynyn ja tilkkutäkin.

Makro 135: 'antiikkia'

Kuvasin tämän vanhan ajan pulpetin Nummelan koululla, jossa olin kouluvierailulla vuonna 2007. Anoppini aloitti koulun Nummella. Ajattelin, että ehkä Aurora-tyttönen istui tässä kauniissa pulpetissa. Koululla oli minimuseo, jonka esineistöä tämä on.

Makro 135: 'antiikkinen', 'ikivanha'

Kirjaimet 28: - IL-

Medusan* silmä, Pazin, Istria noin 100 j.Kr. Suuri koko
On ollut osa katto- tai seinäkoristetta.
välikirjaimet 28 -il-

* Medusa oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento, gorgo, joka pystyi katseellaan muuttamaan ihmisen kiveksi.  Medusa oli nuori kaunis tyttö, jonka mustasukkainen  Pallas Athene muutti hirviöksi. Kova rangaistus. (ks Wikipedia)

Kommentti: Avioliitto on ihmissuhdeyliopisto

Elettiin sitä ennenkin yhdessä siihen asti, kunnes kuolema erotti. Todella vanha pariskunta: Q. Labienus Mollo ja hänen vaimonsa Aquilia Tertia. 2. vuosisata j.Kr. Hautamuistomerkki Istrialla Kroatiassa Pazinin lähellä Goloricossa.

Kommentti keskusteluun aiheesta: Jotkut ne uskovat avioliittoon, hieno juttu!

Kommenttini:

Entisajan ihmiset puhuivat avioliitosta elämänkouluna. Sanoisimmeko sitä ihmissuhdeyliopistoksi?

Vain harvat kyllästyivät ennen kesken tämän koulun. Se ymmärrettiin, että ihminen väsyi itsekkään kumppanin seurassa tai pakeni julmaa puolisoa. Mutta ei tunnettu sympatiaa herrasväen itsekeskeisille seksiseikkailuille, ei ihailtu esimerkiksi miestä, joka hylkäsi vaimon ja lapset ja läksi etsimään huvin vuoksi uutta.

Itsekkyydestä ja kärsimättömyydestä on tullut ihailtu ominaisuus. Se on hyvin surullista.

Minulle tulee hyvä mieli, kun näen oikein vanhan pariskunnan. Ajattelen, mitä kaikkea he ovatkaan oppineet yhdessä.
Jäävätkö nämä historiaan?
55 smaragdihäät
60 timanttihäät (timantti)
65 kruununtimanttihäät (tähtisafiiri) tai kruunuhäät tai kruununjalokivihäät tai rautahäät
70 rautahäät (timantti) tai puuhäät
75 rautahäät tai malmihäät tai peltihäät tai briljanttihäät
80 platinahäät
Vai nähdäänkö kaukaisessa tulevaisuudessa paitsi Liisan ja Laurin myös myös Pekan ja Mikon platinahäät? Toivon niin.

Hyviä uutisia: Parisuhde luo perustan suomalaisen onnellisuudelle : "Vähintään melko onnellisessa parisuhteessa koki elävänsä miehistä 83 ja naisista 84 prosenttia."

Akropolis ei ollut valkoinen

Akropolis eli "linnavuori" olikin värikkäästi koristeltu

Olen lukenut jo aikaisemmin siitä, että antiikin patsaat olivat alkujaan värikkäiksi maalattuja vähän samaan tyyliin kuin huvipuistojen tai ainoan näkemäni hindutemppelin patsaat (uusi temppeli Torontossa). Tämän aamun HBL kertoo, että näin oli myös Akropolis eli ainakin Parthenonia koristavat veistokset:

"Templet från 400-talet före Kristus är kantat av utsökta skulpterade statyer och friser som visar scener från den grekiska mytologin. Giovanni Verri vid British Museum i London har med hjälp av en ny ljusteknik funnit spår av ett färgpigment kallat egyptisk blått på flera av statyer". (Akropolis kan ha haft granna färger. HBL/Noterat/Kultur & nöje. 22.6.2009)

Jo muinaiset kreikkalaiset

Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia?

Antiikin patsaat ovat valkoisia ja elegantteja, mutta alkujaan ne oli maalattu kirkkailla väreillä niin kuin nykyajan huvipuistojen satuhahmot. Järkytyin, kun luin siitä ensi kerran. Se ei tuntunut sopivan kuvaan, sillä Kreikka oli mielessäni jalo sivistyksen kehto, jossa miehet kävelivät henkevästi keskustellen ja filosofoivat. Vapaat miehet, sillä suurin osa miehistä oli orjia ja naiset pysyttelivät kotosalla.

Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia niin kuin kuvassa olevan patsaan esittämä Euripideskin? Heidän kaupunkinsa olivat alkujaan sotilaitten majapaikkoja ja leirejä, joissa oltiin koko ajan sotajalalla muita vastaan, haluttiin alistaa, valloittaa, harrastettiin voimalajeja - ja filosofiaa, yhdistettiin väkivalta kulttuuriin eli luotiin pohja länsimaiselle väkivaltaisen kulttuurin ihailulle.

Juutalaiset eivät olleet ruumiillisuuden halveksijoita, he eivät edes tehneet eroa ruumiin ja sielun välillä niin kuin kreikkalaiset filosofit, joilta idea sielusta kehnon ruumiin vankina levisi vasta Paavalin kautta kristinuskoon ja länsimaiseen kulttuuriin (Platon, Paavali, Augustinus, Descartes).

Renessanssin aikana harrastettiin kovasti antiikin filosofiaa. Ehkä miehet saivat sieltä lisäintoa naisten halveksimiseen. Naisten pilkkaamista pidettiin nimittäin silloin erityisen hauskana asiana, jopa jalo Thomas More sortui siihen. Se taisi kuulua antiikin sivistykseen renessanssin miesten mielestä.

Unohtumaton Mikko Reppolt

Kun mieheni ja minä olimme opiskelijoita, kävimme monesti huutokauppakamarilla ihailemassa huonekaluja. Ostimme merimieskirstua muistuttavan suuren kirstun, jonka lahjoitimme jollekin tuttavalle Kanadaan muuttaessamme sekä Kusnetsovan teekannut, jotka ovat vanhemman pojan ja hänen vaimonsa lasivitriinissä kunniapaikalla. Ostimme myös viktoriaanistyylisen tumman monikerroksisen kerroshyllyn, joka suureksi harmiksemme vietiin opiskelija-asuntolan ullakkokomerostamme kesäloman aikana.

Haaveilimme, että hankkisimme vähitellen kauniita antiikkihuonekaluja kotiimme, mutta meidän tuloillamme antiikkihuonekalujen ostamisesta ei tullut mitään. Muistoja noista huutokauppakäynneistä kuitenkin jäi.

Erityisesti jäi mieleen Mikko Reppolt-niminen mies, joka tuntui olevan aina mukana huutokauppakamarilla. Hän oli hymyilevä, boheemisti tai oikeammin resuisesti pukeutunut mies, jonka kaikki näyttivät tuntevan.

Tänä aamuna näin lehdessä otsikon "Koko maailma huusi Mikko Reppoltin jäämistöä" (Pirkko Santajärvi: Emalihopeiden hinnat moninkertaistuivat Hagelstamilla. HS/Kulttuuri 26.5.2008) Eniten eli 34 000 euroa maksettiin suolakosta, jonka nuppi on tuolin muotoinen.

Antiikkikauppias "Reppoltin keräämät esineet on ostettu Suomessa venäläisiltä emgigranteilta 1900-luvun alkupuolella. Nyt ne kaikki palaavat Venäjälle tai länsimaissa asuville venäläisille", kertoo Santajärvi.

Minkä vallankumous hajotti, uudet varakkaat venäläiset kokoavat talteen.

Mikko ja Natalia (syntyjään Gusarova) Reppolt ja heidän tyttärensä Tamara (1939-2007) ovat nähtävissä näissä vanhoissa valokuvissa antiikkikehyksissä
(klikkaa kuvaa suuremmaksi).
Lisäys:
Pyydän lukijaa tutustumaan myös kommentteihin, joissa kerrotaan muistoja Reppoltista.