Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
maanantaina, lokakuuta 19, 2009
Rautapata
Meillä oli ennen Kanadaan muuttoa punainen emaloitu Sarpanevan rautapata, ja laitoin siinä usein ruokaa. Viime vuodet olen käyttänyt kaikenlaisia muita uuniastioita. Näin hulluilla päivillä klassisen rautapadan, jonka sai kohtuullisella hinnalla. Sitä ei voinut vastustaa. Onneksi on kännykkä, ja sain miehen kantamaan padan kotiin. Nyt on tarkoitus uudistaa rautapatamme laittamalla siinä ratatouille.
Olen alkanut kerätä reseptejä pataruokiin. Aion laittaa lähinnä kasvisruokia, joiden laittamiseen rautapata soveltuu erityisen hyvin, mutta padassa haudutettu kanakin on todella herkullista. Muuton aikaan söimme liikaa eineksiä ja muuta valmisruokaa, myös läheisestä kiinalaisesta ravintolasta ja thai-ravintolasta. Nyt on taas kotiruokien aika.
P.S. Koetan välttää kaikin tavoin valmisruokia. Niissä on paljon suolaa, sokeria ja kovetettuja kasvirasvoja, samoin niissä on soijaa. Olen allerginen soijalle, ja sitähän kaikessa, jopa suklaassa. Soija on suurbusiness, joka on vahingollinen myös luonnolle. Miksi ei käytetä kotimaista rapsia?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Rautapata muhittaa sekä lihat että kasvikset aivan uuteen makusfääriin!
VastaaPoistaIisi
Se on erinomainen. Tuli hyvä ratatouille.
VastaaPoistaOnnea uudelle rautapadalle. Sellainen valurautapadassa paistettu leipä, josta kerroin blogissani on aivan ihanaa. Vihje tuli aikanaan Iisiltä, suosittelen.
VastaaPoistaKiitos ideasta!
VastaaPoistaRautapadassa muhitettu kana, siis oikein kana, vanha rouva, on niin hienoaromista ja maukasta, ettei pannulla paistettuja broilerin siivuja voi siihen verratakaan.
VastaaPoistaKun tytär oli pieni, laitoin meille lähes joka sunnuntai patakanaa. Muistan hyvin miten kuorin vaahtoa pois kiehuvan veden pinnalta, ja panin sitten joukkoon muutaman maustepippurin, pikkusipulin ja laakerinlehden sekä tietenkin vähän suolaa, ja joskus porkkananpaloja loppuvaiheessa. Ei mitään väkeviä mausteita. Sitten vaan kansi kiinni ja muutaman tunnin hiljainen kiehutus. Voi sitä tuoksu- ja makuaromia!
Nyt vaan kokonaista kanaa ei tahdo löytää marketeista, joten ruokalaji on jäänyt.
Hyvä ja tunnelmallinen pata! Kansanperinteetkin tulevat mieleen. Nyt ilmojen viiletessä keitot ja pataruuat maistuvat, nam.
VastaaPoistaIines,
VastaaPoistaminulle tulee tuosta mieleen meidän äiti, joka laittoi lauantaisin leipien leipomisen jälkeen leivinuuniin lihapadan hautumaan. Siinä oli monenlaista lihaa, myös sisäelimiä, joita hän ranskalaisten tavoin osasi käyttää taitavasti, ja perheelle saatiin hyvää ruokaa edullisesti.
Poikaystäväni, nykyinen mieheni, ja minä tulimme teinijuhlien tai treffien jälkeen meille keittiöön jatkamaan juttelua. Pöydälllä oli raakoja porkkananviipaleita pikkupaloiksi ja uunissa sitä paistia.
Se oli samanlainen keittiö kuin Carl Larssonin keittiökuvassa.
Rita,
VastaaPoistarautapadassa on todellakin historiaa.
Oi. Parabéns por seu excelente blog. Gostaria de lhe convidar para visitar meu blog e conhecer alguma coisa sobre o Brasil e nossa luta contra o comunismo. Abração
VastaaPoistaTänään silppusin kasariin kaikkia mahdollisia juureksia, vihanneksia, makaroonia sekä maukkaita mausteita ja kaadoin kolmeen kertaan syötyyn patasörsselin sekaan, jossa olivat jäjellä enää sisäpaistin pihvin jäännökset pehmytmassana.
VastaaPoistaTuloksena oli täyteläinen, eksoottisen makuinen, lusikoitava patamuhennosliemi, jota syömme taas ainakin kolmasti lämmitettynä.
Vain vähän nestettä lisäten.
Ja joka kerran maku syvenee ja jalostuu.
Iisi
Kiitos kaikista ideoista!
VastaaPoistaRautapata on ihan parasta, millä uunipaistin voi valmistaa. =)
VastaaPoistaMiekin olen etsinyt kirppareilta yms. Arvokkaita ovat. Käytetytkin.
Sinulle olisi syksyinen tunnustus blogissani. Ole hyvä. =)
Kiitos, Una.
VastaaPoistaRautapadan ostamisessa on korkean hinnan lisäksi toinenkin ongelma: paino. Näin viime kesänä Hietalahden kirpputorilla oikein hienon rautapadan, mutta se olisi pitänyt kantaa kotiin.;)
Enimmäkseen ruostumatonta meillä, pojatkin pesevät sen rautapaistipannun ihan liian tarkkaan ;)
VastaaPoistaMinä olin pitkään ilman rautapataa sen vuoksi, koska se painaa niin paljon. Yritän nyt laittaa siinä ruokaa myös liedellä, jotta ei olisi padan nostelua uuniin ja pois uunista.
VastaaPoistaValarautapadan hoito
VastaaPoistahttp://www.keskiaika.org/kirjasto/valurauta.htm