Parin vuoden HBL:n lukeminen ei enää riitä, olen alkanut lukea Dagens Nyheter -lehteä netistä. L
Huvittavin juttu Dagens Nyheterissä oli kuitenkin se, että Ruotsissa voi kuka hyvänsä perustaa puolueen ja laittaa ehdokkaiksi kenet hyvänsä - kysymättä heiltä lupaa.
Haluan lisätä, että ruotsin harrastamisesta on ollut valtavasti hyötyä myös siinä, kun olen lukenut viime vuosina paljon 1500-luvusta. Meidän historiammehan oli 1800-luvun alkuun asti ruotsiksi - tai latinaksi- muistiinmerkittyä ja 1800-luvulla venäjäksi. Venäjää osaavat vain harvat, latinaa vielä harvemmat, ja kohta ruotsiakin entistä harvemmat. Historian opiskelijalla on edessään ruotsin kurssi yliopistolla, mikäli ei sitten aleta ajatella histrorian alkavan virallisestikin vasta vuodesta 1918, niin kuin monet taitavat nykyään jo ajatella. Pieni tietoisku 1900-luvun alun elämään oli Ateneumissa avoinna ollut hieno näyttely Kaupungin naiset. Elettiin sitä ennenkin.
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Ruotsin kurssi on ollut pakollinen yliopistolla tähänkin asti. Minä käänsin aikanaan jonkun kirjoitukseni Lapuan taistelusta ruotsiksi ja esitin sen...
VastaaPoistatuo kuulostaa uskomattomalta, en ole moista kuullut
VastaaPoistaHannele, en ole minäkään.
VastaaPoistaKaisa,
VastaaPoistaajattelehan, jos olisit joutunut aloittamaan ruotsin yliopistossa alkeista. Kouluruotsi avulla selviää jo jotenkin.
Koulussa ei opi puhumaan kieliä kunnolla, täytyy olla oleskelua kyseisessä maassa, Yksi kesäkin auttaa jo.
Parasta olisi, jos Suomen Ruotsin välillä olisi vaihto-oppilastoimintaa niin kuin on muuallekin. Yhdessä vuodessa teni-ikäinen oppii paljon.
Samaa voimme puhua myös venäjästä.
Minun kouluaikanani luettiin useita kieliä: suomea, ruotsia, saksaa ja englantia pakollisina. Lukiossa kielilinjalaiset ottivat lisäksi latinan tai ranskan.
P.S.
VastaaPoistaSellanen homma on, että tyhjiin vaalilappuihin saa kirjoittaa kenen nimen tahansa, Teoreettisesti jos tarpeeksi monta kirjoittaa saman nimen, valitaan... Teekkerit olivat joku vuosi kirjoitaneet Aku Ankan.. Siis ei puoluetta tarvite perustaa, tyhjiä vaalilappuja on aina esillä.