Näytetään tekstit, joissa on tunniste raha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raha. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, toukokuuta 20, 2016

Jane Austen kirjoitti olohuoneen nurkassa



Jane Austen kirjoitti olohuoneen nurkassa. Hänellä oli tapana livauttaa tekeillä oleva käsikirjoitus muiden pöydällä olevien papereiden alle, kun joku tuli huoneeseen: äiti, sisar Cassandra, joku palvelijoista, naapuri tai muu vierailija.

Luin koko kouluajan läksyni keittiössä. Siellä leikkivät pikkusiskot, äiti lauloi ja laittoi ruokaa, naapurit ja maalaissukulaiset pistäytyivät kertomaan kuulumisia, radiosta tuli ohjelmaa. Opin keskittymään missä hyvänsä. Siitä on ollut hyötyä, sillä minulla on ollut harvoin työhuone.

”Työhuoneena" on ollut keittiö, makuuhuone, olohuoneen nurkka, ruokasali. Sama juttu miehelläni, joka on tehnyt kokopäivätyön ohella kaksi väitöskirjaa. Koko asunto on täynnä kirjoja. Asumme kuin kirjastossa.

Virginia Woolfe oli varakkaan perheen tytär kuten naiskirjailijat olivat Suomessakin viime aikoihin asti. Woolfe sanoi, että naiskirjailijalla täytyy olla oma huone ja omaa rahaa. Hän osti ensimmäisellä kirjoituspalkkiollaan rotukissan. Minä lyhensin ensimmäisellä kirjoituspalkkiollani mieheni ja minun yhteistä opintolainaa.

Kuten jo mainitsin, Austenin perheellä oli useita kotiapulaisia, niin myös Virginia Woolfella. Agatha Christie oli hyvin varakkaasta perheestä. Avioeron jälkeen hän lähetti ainoan tyttärensä sisäoppilaitokseen. Sehän on edelleen aika yleinen englantilainen tapaa. Sitä on sanottu yläluokkaiseksi lapsenhylkäämiseksi. 



Nykyistä lasten viemistä vauvasta asti kokopäivähoitoon tullaan varmaankin sanomaan sosialistiseksi lapsenhylkäämiseksi. Ennenhän oli kotiapulaisia, joista tuli lapsille kuin sukulaisia. Lapset joutuvat yleensä maksamaan naisten ansiotyössä käymisestä - tai kirjoittamisesta ja muusta luovasta työstä kotona tai työhuoneilllaan. Lapset ovat maksumiehiä kapitalismin ja feminismin yhteiselle projektille: pikkulasten äiditkin hyödylliseen työhön. (Tekevätkö päiväkotien työntekijät arvotonta työtä?)

Tapasin kerran Aaapeli Saarisalon ja koetin kysellä, mitä hän ajatteli Agatha Christiestä, joka oli toisen miehensä kanssa samoilla arkeologisilla kaivauksilla kuin Saarisalo. Saarisalo hämmästyi kysymystä ja sanoi hetken mietittyään: – Hän oli sellainen mukava rouvasihminen. Kun koetin kysellä, mitä Agatha teki, Saarisalo sanoi: Laittoi ruokaa ja tiskasi. Se oli totta kaivauksilla oltaessa, ja Christie on sanonut, että tiskatessa oli hyvä kehitellä juonia tuleviin dekkareihin. Mutta Agathalla oli kaivauksilla ”mökki” (Lisäys ks kuva Agathasta ja Mallowanista), jossa hän istui kirjoittamassa.

Toinen lisäys: "The best time for planning a book is while you're doing the dishes." Agatha Christie.Tämä lause on Agathan omaelämäkerrasta. Tämä tulee esille vuoden 2005 blogikirjoituksestani, jossa on hauskoja kommentoijia. Kysyvät mm ovatko naiset murhanhimoisempia kuin miehet, kun kirjoittavat niin paljon dekkareita.
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/08/kun-agatha-tiskasi-astioita-ja-punoi.html


Madame de Pomapadour kirjoituspuuhissa

Nykyaikana sekä miehet että naiset tekevät itse myös kaikki kotityöt. Kodinkoneista huolimatta nykyajan elämä on kuluttavampaa ja armottomampaa kuin entinen.

http://blogisisko.blogspot.fi/2011/06/kommentti-nykyajan-tiukka-tahti.html

keskiviikkona, elokuuta 07, 2013

Talous ja kirjallisuus

Two rainbows over Helsinki

Saduissa sateenkaaren päässä on ruukullinen kultaa.
Taloudellinen stagnaatio on tosiasia, johon täytyy sopeutua. Kun valtio tukee kirjailijoita entistä vähemmän, kirjailijoiden on pakko keksiä uusia keinoja selviytymiseen. Tärkeintä on asenne: ota iisisti ja jatka kirjoittamista. Minusta on hyvä, että englannissa on kaksi termiä tarkoittamaan ihmistä, joka luo kaunokirjallista tekstiä: 'writer' ja 'published writer'.

Nykyään on monia keinoja saada tekstinsä julkisuuteen. Minä olen ainakin päättänyt kirjoittaa niin kauan kuin muisti toimii. Jos mikään kustantaja ei julkaise, julkaisen netissä tai omakustanteena. Aika sitten näyttää, mikä kestää. Tulevaisuuden tutkijat ja kirjailijat tulevat olemaan kiitollisia, jos me tämän ajan ihmiset kirjoitamme. Meillä on paremmat keinot kirjoitusten tallentamiseen kuin entisajan ihmisillä.

Olisi hyvä, jos tekstiä luovat ihmiset suhtautuisivat toisiinsa empatialla. Se auttaisi jo paljon. 

Lisäys: Financial Times tänään 7.8.2013. Adam Posen: The Global Economy is now distinctly Victorian.

lauantaina, kesäkuuta 30, 2012

Mikä tuo turisteja Suomeen?


Suomi-kuva ulkomailla, originally uploaded by Anna Amnell.
Tämän päivän lehti kertoo, että luksusristelijät tuovat Suomeen miljoonia euroja. Nämä kymmenet tuhannet turistit turistit liikkuvat lähinnä Helsingin keskustassa, jossa tekevät ostoksensa. Mutta turisteja on muuallakin. Monissa suomalaisissa turistikohteissa on enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Mistä ovat ulkomaalaiset kiinnostuneita? Kuvassa oleva mainos kertoo jotakin. Näin sen lokakuussa 2007 Rovinjissa Istrialla. Luulisin, että nämä kohteet kiinnostavat edelleen kaikkein eniten: kirkot ja luonto Lapissa ja muualla Suomessa. Lumi, vesistöt.

Mitähän tilastot kertovat viime vuodesta?
Suomessa on paljon nähtävää. Näin kertoo Suomesta World Travel Guide

torstaina, syyskuuta 08, 2011

En bloggaa rahasta

a purse



Tämän aamun Hesari kertoo, että joka viides bloggaaja saa rahaa blogistaan. Minä en bloggaa rahasta. En paheksu sitä, jos muut tekevät niin. Tuen yleensäkin kaikkia laillisten ammattien harjoittajia.

Bloggaamisesta on minulle ennemminkin menoja: kuvien ostoa, kuvapalvelut (edulllinen Flickr), kamera, tietokoneet, skanneri, sähkölasku. Mutta bloggaamisesta on myös paljon iloa ja varsinkin se etu, että tulee kirjoitettua koko ajan. En ole tehokas ja laskelmoiva. Minulla on monta blogia sen sijaan että keskittäisin kirjoitukseni yhteen blogiin ja yhteen aiheeseen. Koetan pitää bloggaamista hauskana harrastuksena ja saippualaatikkona, jonka päältä saan sanoa mielipiteeni täällä blogimaailman puiston nurkassa. En mielistele ketään. En harjoita jälkisuomettunutta vaikenemista.

Minulla oli välillä mainoksia joissakin blogeissani, kun koetin saada jonkinlaista korvausta siitä, että ostin kuvia amerikkalaisesta kuvapalvelusta siihen aikaan, kun ei ollut digikameraa. On tietenkin pieni mahdollisuus, että joku lukijoistani lainaa kirjojani jostain Suomen kirjastosta, mikä tuottaa nykyään pientä korvausta kirjailijalle. Kuudesta kirjastani neljä on loppuunmyytyjä, kahta viimeistä myydään joissain nettikaupoissa vielä alennuksella. Siinä oli nyt mainos.:) Kunhan seuraava kirjani ilmestyy, tulee lisää.

Minua on pyydetty bloggaamaan joillakin tietyillä sivuilla, mutta en ole mennyt mukaan. Jopa eräs amerikkalainen sivusto pyysi tekemään töitä heille, mutta niin vaativaa työtä en ehtisi tehdä. Haluan lisäksi kirjoittaa täysin vapaasti. Pidin Kanadassa perhepalstaa/kolumnia viisi vuotta. Siellä sain kirjoittaa ihan mistä halusin ja sain palkkiota sen verran, että sillä sai maksettua viiden hengen perheemme ruokaostokset yhtenä viikkona kuukaudessa. Sitä voisi verrata tilanteeseen Suomeen palattuamme, jolloin suurin piirtein koko palkkani meni saman perheen kuukauden ruokalaskuun, kun opiskelevat lapsemme asuivat kotona. Se oli heille ennakkoperintöä, ja valtiolta säästyi iso summa.

lauantaina, syyskuuta 03, 2011

Lehtien lukeminen sivistää

Mitä opin tänään?

Insinööri Hans Otto Donner oli Tampellan vuonna 1950 perustaman asetehtaan Soltamin aseiden pääsuunnittelijoita. Tampella sanoutui irti kansainvälisestä aseteollisuudesta vasta 1974 "rahallista korvausta vastaan".

Henrik Otto Donner oli Hans Otto Donnerin poika ja Love Recodsin toinen perustaja. Love Recods (1966-1979) julkaisi mm vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen lauluja.

(Tiedot artikkelista Anssi Miettinen: Isänsä poju." Artikkeli rikkaimmasta suomalaisesta, Poju Zabludowiczistä, jonka keskitysleiriltä pelastunut isä oli Tampellan asetehtaan toimitusjohtaja. Zabludowiz asuu Lontoossa. HS Kuukausiliite syyskuu 2011.)



Samassa lehdessä kerrotaan, että eräällä tunnetulla rötösherralla menee oikein hyvin. (Ilkka Karisto: "Uffen uusi elämä. Ulf Sundqvist parani suusyövästä ja lobbaa nyt nuuskan puolesta. HS Kuukausiliite syyskuu 2011/Missä hän on nyt?)  Uffe toimii Senior Adviserina kansainvälisille investointipankeille.