Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvat. Näytä kaikki tekstit
maanantaina, lokakuuta 30, 2006
Tarinamaanantai 4: Näen tässä talossa mahdollisuuden
Kuva: Kaisa Ikola, Tarinamaanantai 4
Oli aikoja, jolloin tällainen ankea rakennus olisi nähty vain rumana ja toivottomana tapauksena. Ei enää.
Kun kaupungit ovat laajentuneet, vanhat laitakaupungin teollisuusalueet ovat muuttuneet kaupungin keskustaksi, ja keskustassahan halutaan asua. On lyhyt matka kirjakauppaan, teatteriin ja lempikahvilaan.
Vanha teollisuusrakennus nähdään nyt mahdollisuutena. Kuvittele tuon talon sisälle avaria huoneita, korkeita katedraali-ikkunoita ja ennen kaikkea paljon tilaa. Näen sinut seisomassa parvekkeella vilkuttamassa minulle. Ympärilläsi on kukkien paljous parvekkeella. Seiniä kiipeävät köynnökset ovat nyt muuttuneet hehkuvan punaisiksi. Muutamat orvokit ja ruusut kukkivat yhä. Kohta ripustat valot parvekkeelle. Sinun luoksesi mahtuu viettämään pikkujoulua.
sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006
lauantaina, lokakuuta 28, 2006
perjantaina, lokakuuta 27, 2006
Myrskyvaroitus
Kuva: Beesi
Harvinaisen tummia pilviä vähän yli neljältä.
Puolitoista tuntia aikaisemmin näytti taivas tältä.
Olen nähnyt ikkunastani, kuinka valtavan suuri puu kaatui hetkessä äkillisessä myrskyssä Helsingin Johanneksen puistossa. Ikkuna oli auki ja kuului ensin, kuinka tuuli yhtäkkiä kiihtyi. Kuudennesta kerroksesta katsottuna näytti siltä, niin kuin puut olisivat nousemassa ylös juuriltaan ja puisto olisi lähdössä liikkeelle. Tuli hetkessä mieleen, olikohan Shakespeare nähnyt jotain vastaavaa, jonka hän siirsi sitten näytelmäänsä.
Sitten kaatuikin yksi puista rytisten ja kuului huuto. Myrsky oli hetkessä ohi. Menin ulos. Siellä ei näkynyt ketään. Valtava puu oli maassa. Olisi tullut pahaa jälkeä, jos siellä olisi ollut paljon ihmisiä.
Tänään on annettu myrskyvaroitus. Varokaa kaatuvia puita ja tuulta.
lauantaina, heinäkuuta 02, 2005
Nauti elämästä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)