sunnuntaina, helmikuuta 08, 2015

perjantaina, helmikuuta 06, 2015

Linnanmäki helmikuussa 2015

Linnanmäki


Vaikkka on aika kirkas sää, Linnanmäen nimi näkyy vain heikosti. Saattaa olla niin, että ensi kesänä se ei näy enää ollenkaan meiltä, jollei nouse tikkaille kuvaamaan:)

Kanadalaiset eivät tottuneet neutraaleihin ajanilmauksiin


Kertauksen vuoksi: Monikulttuurisen Kanadan pääkaupungissa Ottawassa sijaitseva Kulttuurien museo (Museum of Civilization, nyk. Museum of History) käytti kolmekymmentä vuotta neutraaleja ajanilmaisuja BCE ja CE (vrt suomen eaa ja jaa), mutta suuri yleisö ei tottunut niihin. Järki on voittanut: selvyys ennen kaikkea.

Museo palautti Kristuksen nimen ajanlaskun merkintäänsä: Ottawa museum of history and
Civilization putting the "Christ" back in history as BC and AD return   National Post  -lehti, 13. helmikuuta 2013

Huom! BC = Before Christ, suom. eKr.,  ja  A.D. = Anno Domini eli 'Herran vuosi' eli jKr. Englannin BCE voidaan lukea joko 'before common era' tai 'before Christian era'. 

Suomessa: Matkablogissa asiallinen mielipide siitä, että eaa ja jaa väheksyvät muita kulttuureita! Siis päinvastoin kuin väitetään.



Photo Friday: 'Weather'

kiosk and Design Museum, Helsinki

Design Museum, Helsinki
a puddle reflection

keskiviikkona, helmikuuta 04, 2015

Samalla tontilla Runebergin kanssa



Iso Roobertinkatu 17-19 (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)
Asuin ensimmäisenä opiskeluvuonna Iso Roobertinkadulla varatuomariperheen alivuokralaisena pienessä palvelijanhuoneessa. Olin tietämätön siitä, että huoneeni ikkunasta näkyvällä sisäpihalla oli ollut 1800-luvulla pieni puutalo, jossa asui alivuokralaisina kolme opiskelijapoikaa, joista kuullaan vieläkin:

"Runebergin ensimmäinen asunto [vuonna 1828] oli pienessä puutalossa, joka sijaitsi pihan puolella Iso-Roobertinkatu 17:ssä. Talon omisti kirvesmies Bergman. Kolmen huoneen asunnossa asui samaan aikaan Fredrik Cygnaeus ja joitakin viikkoja myös J. W.  Snellman ennen lähtöään kotiopettajaksi Vihtiin. Iso-Robertinkadulla Runeberg kirjoitti muun muassa runot "Saarijärven Paavo" ja "Tuli tyttö luota armahansa". (runeberg.net)

Tästä talosta on kirjoittanut talohistorian Tero Halonen, joka on filosofian tohtori ja historiantutkija Helsingin yliopistossa. Kirjan alkuosassa sivuilla 1-16 Halonenkertoo ajasta en nen nykyistä taloa. Siitä selviäää, että Runeberg oli tuolloin jo filosofian kandidaaatti. Kirjassa on arvokas kuvitus, kyös yksityiskohtia täst Gustaf Estlanderin suuunnittelemasta Jugend-talosta.

Minuakin pyydettiin muistelemaan. Opin kirjasta, että opiskeluaikanani helsinkiläiset pitivät rasitteena ja ikävänä velvollisuutena opiskelijavuokralaisten pitämistä.Pakko oli, kun oli niin vähän asuntoja.


Ks kirjan tiedot
https://www.finna.fi/Record/jykdok.1267740?lng=en-gb

Lue myös kotisivublogini  suosituin kirjoitus:
Runebergin "Sua lähde kaunis katselen" koulussa kuorossa laulettuna on eräs eräs kauneimpia lapsuusmuistojani. Sekä sanat että sävel koskettivat minua niin syvältä, että piti pinnistää, ettei tullut kyynel silmään.
En varmaankaan tiennyt, kuka laulun oli kirjoittanut. Sen kirjoittaja oli minulle samanlainen kuin minäkin: hänellä oli lähde, ja minullakin oli lähde.
Minun mummmoni laittoi aina puhtaan esiliinan, kun lähdettiin lähteelle... lue lisää

Runebergin kotimuseo Porvoossa (kuviani ja selostus)