Kenojuak

Kansikuvana Kenojuakin tunnetuin työ "Enchanted Owl".
Jean Blodgett: Kenojuak. Firefly Books 1985

Kenojuakin taide on täysin erilaista kuin eurooppalainen taide. Siinä on nähty monenlaista symboliikkaa, mutta taiteilija itse on sanonut vain haluavansa esittää mielikuvituksessaan näkemänsä kuvat, luoda kaunista. Kenojuak(synt. 1927) sairastui 20-vuotiaana tuberkuloosiin. Sairaalassa hänelle annettiin ajankuluksi paperia ja lyijykyniä. Hän alkoi piirtää myöhemmin värikynillä ja tussikynillä. Parannuttuaan hänestä kehittyi taiteilija, jonka työt hätkähdyttävät länsimaiseen taiteeseen tottuneen.

Kanadan valtio on palkinnut suuren taiteilijan monenlaisilla kunnianosoituksilla.

Blogien vaikutus on kumulatiivinen

Kirjoitin seuraavan kommentiksi Anssille Hesarin blogiin. Nyt käytän Rauno Räsäsen ideaa: laitan pitkän kommenttini talteen myös omaan blogiini:

Blogien todellista vaikutusta on varmaankin vaikeaa mitata.

Tuskin on mittareita, jotka pystyvät laskemaan, kuinka monta henkilöä on käynyt jossain blogissa vaikkapa kuukauden aikana? Ja mikä mittari tietää, jos blogia lukee kaksi tai kolme henkilöä yhdessä samalla aikaa tai yksi ääneen seurueelle?

Joku voi lukea blogeja kerran viikossa, joku toinen käy vilkaisemassa lempiblogejaan useita kertoja päivässä seuratakseen keskustelua, jota niissä käydään.

Lukija kertoo ehkä lukemistaan blogeista perheessään, työpaikallaan ja ystäväpiirissään. Lukija saattaa olla vaikuttajayksilö, joka välittää blogista lukemaansa tietoa kirjastossa, koulussa, luennoillaan, kirjoissaan tai tutkimuksissaan.

Aineistoa sukututkijoille
ja mikrohistoriaan

Blogeissa olevat kirjoitukset ovat kenen hyvänsä luettavissa internetistä hakusanojen avulla. Ne tulevat julkisiksi, yhteiseksi henkiseksi omaisuudeksi. Tulevaisuuden sukututkijat ja histiorioitsijat saavat niistä tietoja. Nimenomaan ns tavallisen ihmsien blogi on tärkeää mikrohistoriaa.

Kriisitilanteissa on jo todettu, että blogit voivat olla tehokkaita tiedonvälittäjiä. Seurasin esimerkiksi blogia, joka antoi Katrinan jälkeen yksityiskohtaisia ohjeita tietyn alueen väestölle.

Blogi on vain väline, voimme tehdä siitä mieleiseksemme. Meillä voi olla mitä moninaisimpia syitä bloggaamiseen.Blogi on bloggaajaa varten eikä bloggaaja blogia varten.

Emily Dickinson - runoja esiliinan taskussa

Kuva: Silhouettes. Belanger Crafton (ed) Dover
Emily Dickinsonilla oli tapana kirjoitella päivän kuluessa ajatuksiaan paperinpalasille. Hän taitteli paperinpalat ja piilotti ne esiliinansa taskuihin. Illalla omassa huoneessaan hän otti lappuset esille ja alkoi miettiä, mitä niistä saisi aikaan. Dickinson (1830-1886) kirjoitti yhteensä 1800 runoa, joista vain seitsemän julkaistiin hänen elinaikanaan. Dickinsonin koko tuotanto tuli julkisuuteen vasta yli 100 vuotta hänen syntymänsä jälkeen.

Trouser tyranny. Nuo miehekkäät miehet mekoissaan

Piirrokset: Gorsline "What People Wore". Dover

Afrikassa ja arabimaissa miehet käyttävät edelleen mekkoja. Indonesiassa pyhiin paikkoihin menevän ulkomaalaisenkin miehen täytyy pukea päälleen "kietaitsuhame". Vaatteet ovat vain kulttuuri-ilmiö. Vanhoina aikoina Euroopassakin oli miehillä mekot. Arvokkaat herrat kulkivat mekossa ja aamutakkia muistuttavassa kaavussa (vrt Mikael Agricola ja Erasmus Rotterdamilainen)


Kaikkein kiinnostavimman miehen hameasun näin kauan sitten silloin vielä rauhallisessa Jerusalemissa. Vanhalla elegantilla herralla oli arabipäähine ja hienosta raidallisesta englantilaisesta villakankaasta valmistettu hyvinistuva tumma puku. Siihen kuuluivat puvun takki, liivit ja housujen sijaan pitkä kapeahko hame, jossa oli jonkinlainen sivuhalkio.



Housut olivat pitkään tuollaiset hassut sukkahousumaiset putket (kaksi putkea), jotka sidottiin nauhoilla vyötäisille ja toisiinsa kiinni. Ne kävivät kohtalaisesti nuorille miehille, jotka näyttävät keskiaikaisissa piirroksissa ja maalauksissa joulutontuilta ( sieltä kai se tonttuasu tuleekin).

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että laajat kaftaanit ja löysät pitkät housut ovat ihmiselle kaikkein mukavimmat. Monissa lämpimissä maissa ne yhdistetään samaksi asuksi. Jospa se tulee muotiin täälläkin, sekä miehille että naisille, kun ilmasto tästä vielä lämpenee.

Braveheart-miehet ovat ryhtyneet vastustamaan housutyranniaa. Suomalainen mies voi vastustaa sitä pukeutumalla mukavaan kotitakkiin kuten renessanssin oppinut tai astella saunasta pellavakaavussaan.