Puhdas punainen (Imperial Chinese Red)

Photo: Anna Amnell
Puhdas punainen on kiinalaisten muinainen onnen ja täydellisen ilon symboli. Sitä käytetään häissä esimerkiksi morsiuspuvun värinä. Usein otetaan kaksi sarjaa hääkuvia, toisessa morsiamella on punainen kiinalainen asu ja toisessa valkoinen länsimainen morsiuspuku.

Kiinalaisena uutenavuotena puhdas punainen yhdistetään kultaan - mitä enemmän kullanväristä, sitä varakkaampi uusi vuosi. Sain Kaakkois-Aasiasta vähän myöhästyneenä uudenvuoden kortin, jossa kulta kimaltelee niin kovasti, että oli vaikeaa ottaa valokuva.

Kortissa toivotetaan Gong Xi Fa Cai! Kortin vieressä seisovat perinteisiin asuihin pukeutuneet lapset pitävät käsissään keisarillista kolikkoa, vaurauden symbolia.

Lontoossa on huhtikuun 17 päivään 2006 asti näyttely: China: The three emperors :1662-1795 . Royal Academy of Art.

Sininen, valkoinen ja punainen - vaalipäivän värit

Sunnuntaiaamun vaalimainoksessa hymyili herttaisesti koko kansan sinivalkoinen muumimamma. Oli kuin olisi tullut kesä talven keskelle. Mutta tuskin kului puoli vuorokautta, kun sunnuntai-illan voitonjuhlassa piteli vaalien voittaja kannattajineen työväentalon lavalla monta metriä pitkää punaista, banderollilta näyttävää kangasta ja suurta kimppua punaisia ruusuja punaisten lippujen keskellä.

Kiitos vaan. Viesti tuli oikein selvästi perille meidänkin olohuoneeseen TV:n välityksellä: presidentiksi olikin valittu punainen Tarja. Viesti vahvistui maanantain Hesarissa. Suuressa lehtikuvassa oli hallitsevana tuo punainen symboli, Halosen kannattajien neuloma 24,4 metriä (maailmanennätys!?) pitkä punainen kaulaliina.

Eikö olisi aiheellista yhdistää tuon dramaattisen sunnuntain aamun ja illan värit tulevien kuuden vuoden symboliksi? Sininen, valkoinen ja punainen on tuttu yhdistelmä, jolla pääsee jo pitkälle ulkomailla. Sinistä, valkoista ja punaista on lukuisten valtioiden lipuissa, muun muassa rakkaitten ystävämaittemme Ranskan, Venäjän, Englannin ja Yhdysvaltojen lipuissa. Muitakin mahdollisuuksia,

Kiitos Sauli! Halonen sai vain täpärän voiton: Halonen 51,8 % ja Niinistö 48,2 %.

Photo: Freefoto.com

Halonen 1 630 833, Niinistö 1 517 947 ääntä.

Jännittävät vaalit. Varsinaisen vaalipäivän äänillä Niinistö olisi voittanut, mutta ennakkoäänet toivat Haloselle niukan voiton.

Niinistön vaalikampanja on aloittanut avoimemman ajan suomalaisessa poliittisessa elämässä, ja nuoret ihmiset ovat lähteneet liikkeelle.


Seuraavat kuusi vuotta näyttävät, onko kaikkien ihmisten äänillä, myös Niinistön saamilla yhteensä 1 517 947 :llä äänellä jotakin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Onnea Halosen kannattajille!

Miellyttävän jännittävää vaalipäivää kaikille lukijoille

Kuva: Freefoto.com

Ei mitään satuolentoja

Seurasin pitkästä aikaa presidenttiehdokkaiden väittelyä televisiosta. Ei sitä kyllä väittelyksi voinut sanoa. Kumpikin vaikutti vähän hermostuneelta, mutta käyttäytyi suomalaisen hillitysti. Ei ollut mitään suurta dramatiikkaa eikä kaunopuheisuutta, mitä voi nähdä esimerkiksi Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden väittelyissä, ei terrierimäistä hyökkäämistä kuten Englannin alahuoneen suorasukaisissa, mutta hyvin muotoilluissa ja hymyhuulin esitetyissä puheenvuoroissa.

Kaksi varovaista suomalaista lakimiestä siinä keskusteli. Nuoret haastattelijat eivät uskaltaneet keskeyttää Halosen pitkiksi venyneitä esitelmiä, jotka eivät olleet hänelle edes eduksi. Niinistö kuunteli niitä hiukan huvittuneen näköisenä mutta keskeyttämättä. Jännitys vaikutti näihin kahteen henkilöön eri tavalla: toinen puhui liikaa ja toinen liian vähän.

Kiinnostavia olivat Halosen toivomus yhteistyöstä "jossain muodossa" tulevaisuudessa ja Niinistön "kannattaa ajatella tulevia kuutta vuotta eikä menneitä", kun Halonen vetosi jälleen siihen, että hänhän on presidentti.

Toivon Suomen muuttumisen
dokumentoimista myös blogeihin

Yllättävän harvat bloggaajat ovat kertoneet siitä, mitä ajattelevat näistä vaaleista. Toisaalta jokainen saa pitää tietenkin omina tietoinaan poliittiset mielipiteensä samoin uskontoa koskevat. Olen nähtävästi itse niin suurelta osalta pohjois-amerikkalainen, että minusta on luontevaa puhua avoimesti näistäkin asioista.

Mutta kannattaessani kristinuskoa tai Niinistöä olen kuitenkin samanlainen kuin ainakin puolet suomalaisista. Minusta on ollut tärkeää raportoida se, kuinka nukkuvien puolueen jäsenkin voi kiinnostua politiikasta. Muutamat Finlandia-palkintopäätökset ja Kiiltomato herättivät minut kuvitelmasta, että kaikkihan menee jo ihan kivasti ja tasapuolisesti.

Suomi muuttuu onneksi koko ajan avoimemmaksi ja vaikeitakin asioita uskalletaan jo käsitellä (vrt Helsingin Sanomat "Tuomio kommunismin rikoksille"). Halutaan olla ainakin osa Eurooppaa, jos ei ihan koko maailmaa.

(Kukat eivät ole tarkoituksellisesti eri kokoa. Ne ovat samaa Bloggerin kokoa.)