Seurasin pitkästä aikaa presidenttiehdokkaiden väittelyä televisiosta. Ei sitä kyllä väittelyksi voinut sanoa. Kumpikin vaikutti vähän hermostuneelta, mutta käyttäytyi suomalaisen hillitysti. Ei ollut mitään suurta dramatiikkaa eikä kaunopuheisuutta, mitä voi nähdä esimerkiksi Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden väittelyissä, ei terrierimäistä hyökkäämistä kuten Englannin alahuoneen suorasukaisissa, mutta hyvin muotoilluissa ja hymyhuulin esitetyissä puheenvuoroissa.Kaksi varovaista suomalaista lakimiestä siinä keskusteli. Nuoret haastattelijat eivät uskaltaneet keskeyttää Halosen pitkiksi venyneitä esitelmiä, jotka eivät olleet hänelle edes eduksi. Niinistö kuunteli niitä hiukan huvittuneen näköisenä mutta keskeyttämättä. Jännitys vaikutti näihin kahteen henkilöön eri tavalla: toinen puhui liikaa ja toinen liian vähän.
Kiinnostavia olivat Halosen toivomus yhteistyöstä "jossain muodossa" tulevaisuudessa ja Niinistön "kannattaa ajatella tulevia kuutta vuotta eikä menneitä", kun Halonen vetosi jälleen siihen, että hänhän on presidentti.
Toivon Suomen muuttumisen
dokumentoimista myös blogeihin
Yllättävän harvat bloggaajat ovat kertoneet siitä, mitä ajattelevat näistä vaaleista. Toisaalta jokainen saa pitää tietenkin omina tietoinaan poliittiset mielipiteensä samoin uskontoa koskevat. Olen nähtävästi itse niin suurelta osalta pohjois-amerikkalainen, että minusta on luontevaa puhua avoimesti näistäkin asioista.
Mutta kannattaessani kristinuskoa tai Niinistöä olen kuitenkin samanlainen kuin ainakin puolet suomalaisista. Minusta on ollut tärkeää raportoida se, kuinka nukkuvien puolueen jäsenkin voi kiinnostua politiikasta. Muutamat Finlandia-palkintopäätökset ja Kiiltomato herättivät minut kuvitelmasta, että kaikkihan menee jo ihan kivasti ja tasapuolisesti.
Suomi muuttuu onneksi koko ajan avoimemmaksi ja vaikeitakin asioita uskalletaan jo käsitellä (vrt Helsingin Sanomat "Tuomio kommunismin rikoksille"). Halutaan olla ainakin osa Eurooppaa, jos ei ihan koko maailmaa.
(Kukat eivät ole tarkoituksellisesti eri kokoa. Ne ovat samaa Bloggerin kokoa.)
Näissä vaaleissa on niin vähän intohimoa, että on vaikea innostua niistä puoleen eikä toiseen.
VastaaPoistaItselläni on lisäongelmana se, että haluan aina äänestää naista, mutta toisaalta ei ole mitään erityistä syytä miksi äänestäisin Halosta.
Minua jotenkin vähän hymyilyttää esimerkiksi Parnasson sivuilla esitetyt voimakkaat väitteet Niinistöä vastaan (vanha 'ystäväni' Arto Virtanen ja Tapani Kinnunen). On selvää, että nykyiseen presidentin tehtävään voidaan valita kumpi tahansa, eikä mitään erityistä, suurta eikä pientä, pääse tapahtumaan. Kinnusen kieliposkinen lausunto viittaa hänenkin ajattelvan samalla lailla sanoista huolimatta.
Jotenkin nyt kuuntelemani musiikki sopii tähän hyvin. Äsken soi Karita Mattilan laulama Solveigin laulu, ja nyt Katri-Helena laulaa Äiti Merestä, Isä Maasta. Lintukotomme on kovin - niin lintukotoinen;))
hanhensulka,
VastaaPoistalue lastuni "Feminismi voi muuttua seksismiksi" muutaman päivän takaa. Minä en ainakaan haluaisi tulla valituksi johonkin virkaan sen vuoksi, että olen nainen, vaan ansioiden mukaan.
"Sen vuoksi, että hän on nainen" on naista alentavaa. Sellainen ajattelu on myös naisten narraamista, sillä sitä käytetään vain silloin, kun siitä on hyötyä.
Täällä Suomessa asuvana koen vaalit eri tavalla kuin Sinä siellä ulkomailla.
Vasemmisto on alkanut pitää itsestään selvänä, että presidentti on aina demari, siis vuosikymmeniä. Kuvaavaa oli se, että pettynyt Halosta kannattava toimittaja sanoi Heidi Hautalalle TV:ssä suurin piirtein näin: Eikö ole nyt huono omatunto, kun pilasitte vaalin?
Se oli minusta hälyyttävää. Ollaan jo lähellä "Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen" ajattelua. Samaa oli, kun puhuttiin, että tuhlataan rahaa toiseen kierrokseen, siis demokratiaan.
Minua loukkasi myös kovasti se miten törkeästi Eskoa Ahoa ja Martti Ahtisaarta kohdeltiin aikoinaan. Edes Lipponenkaan ei ole kelvannut demareille.
Nämä vaalit ovat ainakin muistutus siitä, että puolet kansasta kokee laivan kallistuvan liikaa vasemmalle. Se on haitaksi Suomelle.
Demarien ja kokoomuslaisten&kepulaisten maltilliset osat (keskiluokka) muodostaa laivalle(mme) painolastin, joka pitää sen pystyssä jopa erikoisina aikoina niin kuin 60-70-luvut. Sen vuoksi keskiluokka on yhteiskunnan pysyvyydelle ja vakaudella niin tärkeä. Jos ei sitä olisi, ollaan samassa tilanteessa kuin Venäjä, kiina ja jopa Intia nyt.
VastaaPoistaPaljon, jos yhtään, eroa ei keskiluokan todellisissa mielipiteissä ole eri puolueiden kannattajien välillä, kaikki haluavat hyviä kouluja, kohtuullisia hintoja, kohtuullisia palkkoja, terveydenhoitoa joka toimii, ja vanhuksille hyviä oloja. Puolueiden johtajien mielipiteet vakaissa poliittisissa oloissa ovat vain 'pintavaahtoa' tai 'hot air'ia, joka kelpaa lähinnä poliittisen satiirin polttoaineeksi.
Laiva ei varmaankaan kaadu, mutta henkistä pahoinvointia on havaittavissa. Se on saanut kansan liikkeelle. Kansa haluaa raikasta tuoretta ajattelua Suomeen.
VastaaPoistaTehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.
VastaaPoistaMette, olen jo ollut haastettu. Ihmiskunnan Petja haastoi minut Kirjoituslipastosta. Vastaus on siellä.
VastaaPoista