Kukat kukoistavat kaupungissakin

IMG_0559, originally uploaded by Anna Amnell.

Lämpö sen tekee.:)

Elämää saaressa - Suomenlinna

Asuimme yli kaksi vuotta Suomenlinnassa. Se oli satumaista aikaa, vaikka asuimme peruskorjaamattomassa asunnossa, jossa oli puulämmitys ja kylmä vesi. Olin kotiäiti, vein kesäisin lapset kaksi kertaa päivässä uimarannalle, mikä oli meille tämä hevosenkengänmuotoinen lahti. Toinen kesistä oli kuuma, samanlainen kuin nämä kesät. Istuin ystäväni kanssa rannalla, neuloimme, luimme ja juttelimme. Lapsille valmistui seuraavaksi talveksi vaatteita. Mieheni tuli iltapäivällä turistimoottoriveneellä kaupungista töistä, ui, ja läksimme kotiin. Illalla saatoimme vielä tehdä iltakävelyn valleilla. Lapsista tuli hyviä kävelijöitä. He kävivät esikoulua ja koulua kaupungin puolella, jonne matkustettiin kesällä lautalla ja talvella myös jään yli kävellen.

Kuva on otettu sinä kesänä, kun olimme Euroopan lomalla Kanadasta käsin. Kaksi lapsistamme on rannalla, jossa he leikkivät pikkulapsina. Olen miettinyt, millaista olisi asua taas Suomenlinnassa. Kesät olisivat ihania, voisi uida myöhäiseen syksyyn. Mutta talvet voivat olla ankaria.

Ehkä muistelen noita aikoja, sillä kuuntelen samaa musiikkia, Chopiniä, jota kuuntelin usein silloinkin, ennen levysoittimelta Thomas Vasaryn soittamana, nyt tietoneeltani Daniel Barenboimin  soittamana (The Warsaw Recital).  Silloin haaveilin pääseväni pois Suomesta. Olen miettinyt tänään, oliko virhe, että palasimme Suomeen. Kuvittelin, että Suomi muuttuisi, olisi iloinen siitä, että Itä-Eurooppa vapautui.

En jaksa ymmärtää enää, kuinka on mahdollista, että niin monet suomalaiset voivat edelleen ihailla poliittista ideologiaa, jonka kannattajat tappoivat ja sortivat omia kansalaisiaan, tuhosivat suomensukuisia kansoja, sulkivat kansalaisiaan mielisairaaloihin, kuljettivat meidän naapurivaltiomme kansalaisia vankileireille, oppia jonka kannattajat edelleen tyrannisoivat miljoonia ihmisiä. Se olisi aivan samaa, kuin jos ihailtaisiin edelleen sokeasti natseja heidän hirmuteoistaan huolimatta, jaettaisiin kirjallisuuspalkintoja natsismin julkisille ihailijoille ja natsikirjailijoiden nimissä.

Suomi on jakaantunut. Toiset ihailevat ja palvovat edelleen suomettumisen ajan "sankareita", kehuvat toisiaan, ylistävät sen ajan poliittisia lauluja. Toiset eivät edelleenkään uskalla puhua asioista avoimesti, eivät varsinkaan kirjallisissa piireissä, sillä kulttuurissa ovat vallassa edelleen suomettumisen ajan keskeiset henkilöt ja heidän jälkeläisensä, Suomen "pikkuprinssit", käyttääkseni äskettäin uutisissa Kiinan vastaavista poliittisista toimijoista käytettyä sanaa. Odotan kiinnostuksella sitä, miten uusi kulttuuriministeri toimii. Mihin aikakauteen hän kuuluu?

Menikö Suomi kokonaan pilalle viime vuosisadalla? Monesti tuntuu siltä, kuin Suomi on kuin saari, joka vaikuttaa oudolta tällä vuosituhannella huolimatta suurista saavutuksistaan monilla aloilla. Olen miettinyt, pitäisikö muttaa lopullisesti pois Suomesta.

Kulttuuri on epäillyttävää

Kommenttini Kemppisen blogiin :

Tämä (kulttuurin tuottamisen) paheksuminen ulottuu muillekin alueille kuin kirjallisuuteen. Sain lukiossa rehtorilta ankarat julkiset moitteet siitä, että olin alkanut seurustella sellaisen pojan kanssa (= mieheni), joka oli meinannut rikkoa teinijuhlassa tyttölyseon uuden pianon. Hän soitti siellä nimittäin Heino Kasken "Preludin" - jossa on lopussa kolme äffää.

Harry Potter -näyttelijä kasvoi aikuiseksi -Hesari ei

Jotain Hesarin toimittajaa näyttää harmittavan se, että Daniel Radcliffistä on tullut järkevä aikuinen, joka ei halua juopotella. Hän otsikoi Harry Potter/Daniel Radcliff -sivun "Söpöstä pojasta kasvoi tylsä mies". Outo viesti nuorille lukijoille, jotka ihailevat Harry Potteria.

Useiden toimittajien jutuista kootun Harry Potter -sivun lopussa kerrotaan, että Daniel Radcliff kyllästyi "bilettämiseen" ja juopotteluun: " ' Olen mieluummin vaikka kotona ja juttelen jonkun läheiseni kanssa.'" Daniel ei olekaan marionetti, vaan tekee päätöksiä omasta elämästään.

Radcliff huomasi, että alkoholi ei sovi hänelle ollenkaan. Jospa suomalaisetkin huomaisivat saman itsestään. Alkoholi tappaa suomalaisia. Alkoholi on suomalaisten työikäisten yleisin kuolemansyy.  Katso Googlella, mitä kaikkea alkoholi saa aikaan. 

Glass ceiling - lasikatto

Lasikatto, näkymätön este tai torjunta,  on laajempi ilmiö, kuin mitä tavallisesti käsitetään. Tavallisesti sen katsotaan merkitsevän estettä naisen työuralla. Mutta mielestäni sen voidaan käsittää tarkoittavan myös laajemmin torjuntaa, joka kohdistuu johonkin ihmisryhmään, jota estetään olemasta mukana yhteisön elämässä. Se voi olla pitkälle kehitettyä byrokraattista järjestelmää säilyttää valta jonkin ryhmän käsissä.

Kokosin merkityksiä englanninkielisistä teksteistä. Glass ceiling: Racial, ethnic, religious discrimination or harassment, exlusion from informal networks.