Värikollaasit 129-133: kaakao

Saint-Petersburg-Oct-2012, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Pietari lokakuun 28. päivä. Matkan lopulla alkoi sataa lunta, kaakao maistui. Kuvassa on kulissi, joka oli rakennettu peittämään pietarilaisen talon restaurointia. Kehysväri näytti ainakin kollaasia tehdessä tummanruskealta.

suuri koko/ A large size

Värikollaasit 129-133, väriyhdistelmä 'kaakao', numero 133, siitä 3-4 väriä

Kaakao 2 on lämpimästä maasta

Värikollaasit 129-133: hedelmä

summer-collage-A, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Ruusuja luostarin puutarhasta Dubrovnikista ja muotia Helsingin näyteikkunoista.

Roses from monastery garden, Dubrovbnik and fashion from Helsinki.

Suuri koko/A large size

Kesän ensimmäisen värikollaasin värityhdistelmä on 'hedelmä' (numero 129)

Institut Paul Bocuse pop-up restaurant

Institut Paul Bocuse pop-up restaurant, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Ihan totta, Helsingissä. Kuva: Matti Amnell (Jr.) Näyttäisi olevan Diana-puistossa.
Taken on May 18, 2013

Taideteos Kalliossa

taideteos Kalliossa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lentoon lähdössä. Kaunis taideteos.

Oona Tikanoja: Unelma. (suuri koko)
Siltasaarenkatu, Kallio, Helsinki.
Mieheni kuvasi tämän juoksulenkkinsä varrella.

Veistos pysyy paikallaan Siltasaarenkadulla toistaiseksi määrittelemättömän ajan.
Kuva: Matti T. Amnell

Drosten kaakaotyttö ja TV-sarjat

Drosten kaakaon sairaanhoitaja on noin vuodelta 1903, ja sen innoitteena on ollut 1700-luvun maalaus kaakaotytöstä. Haluttiin korostaa kaakaon tervellisyyttä. Nainen ei ole nunna, kuten Suvi Ahola kirjoittaa Hesarissa. Hänellä ei ole ristiä eikä nunnansormusta. Drosten kaakaota tarjoavaa naista sanotaankin sairaanhoitajaksi (verpleegster), ja hollantilainen graafinen taiteilija kirjoittaa, ettei ole koskaan nähnyt tuollaista nunnaa.

Myös Droste-efekti: sairaanhoitaja pitää tarjottimellaan suklaarasiaa, jossa on kuva hänestä pitämässä suklaarasiaa jne. Tätä menetelmää on käytetty jo keskiajalla kirkkotaiteessa.

Venäläisellä suklaata tarjoavalla sairaanhoitajalla (1897) on käsivarressaan punaisen ristin merkki. Mikä lienee näiden yhteys?

Siihen aikaan sairaahoitajat olivat kylläkin useissa maissa naimattomia (Sophie Mannerheim oli eronnut), vaikka eivät olleet nunnia, Suomessakin, jossa kirkon palkkaamat sairaanhoitajat, diakonissat, olivat naimattomia vielä 1950-luvulla. Katolisissa maissa suuri osa sairaanhoitajista oli nunnia. Mutta muistettakoon, että 1880-luvulle asti Oxfordin yliopiston opettajien piti olla naimattomia.

Suvi Ahola kirjoittaa tämän päivän lehdessä myös TV-sarjoista. Hienoa! Muutama kirjoituksessa käsitelty sarja on minulle tuttua, katsottua, suurin osa tuntematonta. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että olin 1980-luvun poissa Suomesta.

Hesarissahan on ollut aina paljon politiikkaa ja urheilua, mutta vähemmän muodista, elokuvista, sisustuksesta. Olen pitkään ihaillut Financial Times -lehden viikonloppunumeroita.