keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2014

Miksi Venäjää pelätään? Vastaus: Aina tulee joku Iivana



En arvannut tätä [kirjaa Lucia ja Luka, 2013] kirjoittaessani, että naapurisopu on taas kerran koetteella. Venäjää on pelätty melkein aina. 

On vuosi 1563 Turun linnassa Katariinan ja Juhanan aikaan. Kyynärän mittaisen Lucian  perhe on paennut linnaan suojaan. Katariina Jagellonica oli antanut oli rukkaset Iivanalle, joka hautoi yhä kostoa. Kyynärän mittaisesta Luciasta olisi hupia Iivanan hovissa. Juhana -herttua ja Lucian isä Olavi ovat syystä hermostuneita:

kirjan tekstiä:

Jos Hannu ei olisi ollut tarkkaavainen ja kuullut roistojen suunnitelmaa, nämä olisivat jo lähettäneet Katariinan ja Lucian yli lumisten arojen, ohi luostareiden ja ränsistyneiden savutupien kohti Moskovan olkikattoisia hirsitaloja ja kultakupolisia kirkkoja, joiden keskellä kohosi punavalkoinen Kreml.

Siellä asui mahtava hallitsija Iivana, korkeakorkoisiin punaisiin saappaisiin ja jalokivin koristettuun brokadikauhtanaan pukeutunut kotkannenäinen mies, joka oli rakentanut suuren valtakunnan ja jonka sanat soljuivat kuin hunaja, mutta järki oli sekoamassa. Kansa sanoi Iivanaa Rääkkääjäksi.

Moskovassa käyneet kertoivat, että Iivanaa pelkäsivät nykyään kaikki muut paitsi hänen imettäjänsä, ikivanha nainen, jonka kasvot olivat uurteiset kuin puun kaarna. Lempeän puolisonsa kuoleman jälkeen Iivana ei rakastanut enää muita kuin metsästyshaukkaansa Adragania.

Kostonhaluinen Iivana halusi ryöstää Juhanan vaimon Katariinan koristeeksi pitoihinsa, joista kerrottiin mitä oudoimpia tarinoita. Makeiset, piparkakut ja piiraat tarjottiin kullatuilta puunoksilta. Paistetut jättiläiskalat aseteltiin kultavadeille kidat ammolleen muistuttamaan siivet levällään olevia lohikäärmeitä. Ne näyttivät syöksyvän pitopöytien ääressä istuvien kimppuun niin kuin Iivana raivonpuuskissaan.


Olavin oli pakko nojata seinään. Hän oli järkyttynyt ajatellessaan, että hänen ainoa eloon jäänyt tyttärensä Lucia olisi ilman veljensä Hannun valppautta joutunut taas ryöstetyksi. Se ajatus sai kylmät väreet kulkemaan Olavi-herran selässä. Lucia ei ollut turvassa, ennen kuin roistot oli saatu kiinni. 

Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013. Sivut 73-74.

(ikäsuositus 8-15 +)
kirja-arvosteluja Lisätietoa sivupalkissa.

P.S. Iivana Julma järjesti lukuisia ryöstöyrityksiä Juhanan vaimon puolalaisen prinsessan Katariinan saamiseksi linnaansa. Lucia olisi joutunut hovikääpiöksi, mikä oli monien lyhytkasvuisten kohtalo siihen aikaan,

Lisäys:
Tämä ei ole venäläisvihaa. Kuten länsimaiset ihmiset yleensä rakastan venäläistä kirjallisuutta, oopperaa, balettia, ikoneita, kauniita vanhoja kaupunkeja (Tunnen vasta Pietarin, jossa olen ollut kolmesti, yhteensä yli kuukauden - viimeisten kolmen vuoden aikana! En käynyt koskaan Neuvostoliitossa. ). Venäläiset ovat minusta ystävällisiä ja mukavia ihmisiä.  Katso esim kuviani Pietarista tai lue Aurora- kirjani, jotka kertovat suomalais-venäläisen suvun vaiheista sortovuosien aikana.
Lisäys: nyt olen käynyt myös Moskovassa, nähnyt sen kauniin keskiaikaisen osankin, Kremlin (=linnoitus). Kirkot kauniita, Romanov-Pajarien talo entistetty.

sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2014

Kommentti: Jane Austenin maailman paluu


Vaurautta edustakoon kuvakollaasi zagrebilaisesta hotellista, jossa kuuluisat ja rikkaat ovat asuneet, mm Agatha Christie.  Hotel Esplanade.  Värikollaasi 171 Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena!
http://en.wikipedia.org/wiki/Esplanade_Zagreb_Hotel

 Kommenttini:

Taloustieteilijä "Thomas Piketty ennustaa paluuta Jane Austenin kirjojen aikaiseen maailmaan, jossa sosiaalinen nousu oli naimakauppojen varassa". Juha-Pekka Raeste: "Perijöiden yhteiskunta tekee paluun". HS/talous 23.3.2014.

Tämän viikon värikollaasin värit sattuivat olemaan Hotel Esplanadin värejä. Kävin mieheni kanssa siinä hotellissa juomassa teetä ja ystävällisen henkilökunnan opastuksella katselin vähän ympärilleni. Kevät 2011.
Kuvia Hotel Esplanadista.


Graduni näkyy vihdoinkin netissä

Pro gradu -työni.
 http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Pekkarinen, Pirkko: C.S. Lewis's Narnia fairy tales for children, Helsingin Yliopisto, Englantilainen filologia 1970.
Se pitäisi saada skannatuksi ja luettavaksi. Vanhaan tyyliin sitä on vain yksi kappale, nyt onneksi Kansalliskirjastossa tiedot ja gradu Helsingin Yiopiston Kaisa-talossa.


 
2
C. S. Lewis’s Narnia fairy tales for children / Pirkko Pekkarinen.
  Pekkarinen, Pirkko. Helsinki : Helsingin yliopisto, 1970.
  Opinnäyte