Kommentti: ajattele ihmissuhteet uudella luovalla tavalla

Kommentti Iineksen blogiin, jossa keskustellaan muun muassa yksinäisyydestä ja omaisuudesta:

Entisinä aikoina omaisuus kasaantui muutamille siitä syystä, että sairaudet veivät paljon ihmisiä hautaan, ennen kuin he olivat ehtineet lisääntyä. Rutto tuhosi kolmanneksen eurooppalaisista ja teki sukujen eloonjääneistä rikkaita.

Nyt väestön harventajana toimivat ehkäisyvälineet, jotka ovat tulleet liian tehokkaiksi, niiden vaikutus voi tuhota lisääntymiskyvyn. Lapsettomat rikastuvat ja jättävät omaisuutensa suvun muutamille jälkeläisille. Niin yksinkertaista se on.

Kun kaikki eivät saa enää töitä, pitää hankkia elättäjä, kauniimmin sanottuna: varallisuutta voi jakaa hyväntahtoisuuttaankin. On muutakin rikkautta kuin aineellinen rikkaus, jonka jakaa.

Tarvitaan uudet selvitymistavat vaikeina aikoina, palataan suurperheisiin ja koti-isä tai kotiäiti systeemiin, sukulaiset tukevat toisiaan, jos ovat viisaita. Kannattaa olla ennakkoluuloton ja luova. Esim. Menestynyt uranainen menee naimisisiin ystävällisen miehen kanssa, joka hoitaa kodin ja lapset.

Huom!
Lisäys: olen ollut suurimman osan "työurastani" kotiäiti (=lastenhoitaja, siivooja, keittäjä jne). Arvostan sitä ammattia. Ainoa huono asia on pieni eläke. Neuvon tulevia kotiäitejä ja koti-isiä hankkimaan edes jonkinlaisen yksityisen eläkkeen - jos vain rahat riittävät sellaiseen, meillä ei ollut sellaiseen varaa.

Kommentti: Jane Austenin maailman paluu

Vaurautta edustakoon kuvakollaasi zagrebilaisesta hotellista, jossa kuuluisat ja rikkaat ovat asuneet, mm Agatha Christie.  Hotel Esplanade.  Värikollaasi 171 Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena!
http://en.wikipedia.org/wiki/Esplanade_Zagreb_Hotel

 Kommenttini:

Taloustieteilijä "Thomas Piketty ennustaa paluuta Jane Austenin kirjojen aikaiseen maailmaan, jossa sosiaalinen nousu oli naimakauppojen varassa". Juha-Pekka Raeste: "Perijöiden yhteiskunta tekee paluun". HS/talous 23.3.2014.

Tämän viikon värikollaasin värit sattuivat olemaan Hotel Esplanadin värejä. Kävin mieheni kanssa siinä hotellissa juomassa teetä ja ystävällisen henkilökunnan opastuksella katselin vähän ympärilleni. Kevät 2011.
Kuvia Hotel Esplanadista.

Kommentti: Avioliitto on ihmissuhdeyliopisto

Elettiin sitä ennenkin yhdessä siihen asti, kunnes kuolema erotti. Todella vanha pariskunta: Q. Labienus Mollo ja hänen vaimonsa Aquilia Tertia. 2. vuosisata j.Kr. Hautamuistomerkki Istrialla Kroatiassa Pazinin lähellä Goloricossa.

Kommentti keskusteluun aiheesta: Jotkut ne uskovat avioliittoon, hieno juttu!

Kommenttini:

Entisajan ihmiset puhuivat avioliitosta elämänkouluna. Sanoisimmeko sitä ihmissuhdeyliopistoksi?

Vain harvat kyllästyivät ennen kesken tämän koulun. Se ymmärrettiin, että ihminen väsyi itsekkään kumppanin seurassa tai pakeni julmaa puolisoa. Mutta ei tunnettu sympatiaa herrasväen itsekeskeisille seksiseikkailuille, ei ihailtu esimerkiksi miestä, joka hylkäsi vaimon ja lapset ja läksi etsimään huvin vuoksi uutta.

Itsekkyydestä ja kärsimättömyydestä on tullut ihailtu ominaisuus. Se on hyvin surullista.

Minulle tulee hyvä mieli, kun näen oikein vanhan pariskunnan. Ajattelen, mitä kaikkea he ovatkaan oppineet yhdessä.
Jäävätkö nämä historiaan?
55 smaragdihäät
60 timanttihäät (timantti)
65 kruununtimanttihäät (tähtisafiiri) tai kruunuhäät tai kruununjalokivihäät tai rautahäät
70 rautahäät (timantti) tai puuhäät
75 rautahäät tai malmihäät tai peltihäät tai briljanttihäät
80 platinahäät
Vai nähdäänkö kaukaisessa tulevaisuudessa paitsi Liisan ja Laurin myös myös Pekan ja Mikon platinahäät? Toivon niin.

Hyviä uutisia: Parisuhde luo perustan suomalaisen onnellisuudelle : "Vähintään melko onnellisessa parisuhteessa koki elävänsä miehistä 83 ja naisista 84 prosenttia."

Kirjat: Rakkaus suurin aiheista

Rakkaus ja kirjoittaminen eivät ole helppoja asioita, vaikka joskus saatetaan  niin väittää. HBL:n kirjallisuusliitteen teemana on rakkaus ja kirjoittaminen. Kannessa on Irmelin Sandman Lilius, jota haastatellaan näiden kahden taitolajin, rakkauden ja taiteen, yhdistämisestä. (Pia Ingström: Svårt och underbart. HBL BokExtra 25.10.2011)

Tuntuu hyvältä, kun HBL:n kirjallisuusliitteen - todellakin kirjallisuusliitteen, BokExtran - teemana on rakkaus.  Malin Kivelä uskaltaa sanoa "Jag äskar kärleksromaner", Antti Nylén sanoo, että "kaikki  hyvät romaanit ovat rakkausromaaneja ainakin siinä mielessä, että ne kirjoitetaan rakkaudella".  BokExtra julistaakin, että kirjoittaminen on samaa kuin rakkaus.

Ah, kuinka nautin taas siitä, että minulla oli yhdeksän vuotta "pakkoruotsia" ja pystyn lukemaan myös ruotsiakin, jota vihasin joskus kouluaikana ihan niin kuin monia muitakin kouluaineita. Onneksi emme jää ihan kaikessa lapsiksi.

Sanotaan myös niin, että kirjallisuuden tulisi valmentaa meitä kuolemaan. Olen paljolti samaa mieltä. Mutta kirjojen tulisi valmentaa lapsia ja nuoria rakastamaan. Sanotaan myös, että rakkaus on kesytön ja villi asia. On ihmisiä jotka syöksyvät rakkaudessa katastrofista toiseen, toiset ovat niin kuin taitavia matkustajia, jotka osaavat valita oikean junan, oikean lentokoneen, sillä mitä muuta onkaan rakkaus kuin matka halki elämän.

Lempirakkausromaanini? Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo. Jo nimi sanoo paljon.

Pitkän avioliiton salaisuus

Toronton elokuvafestivaaleilla monta vuotta sitten istuivat suuren salin etuosassa Joanne Woodward ja Paul Newman. Huone oli täynnä kullanvärisiksi maalatuilla tuoleilla istuvia toimittajia, elokuvakriitikoita ja muita, jotka olivat päässeet lehdistötilaisuuteen. Meille toimittajille oli sanottu, että Woodward ja Newman eivät vastaa henkilökohtaisiin kysymyksiin.

Minulla oli hyvä onni, istuin saman pöydän toisella puolen ja tarkkailin kiinnostuneena näitä näyttelijöitä, edessäni istuvia todellisia filmitähtiä. Paul Newmannissa oli jotain levotonta, kärsimätöntä niin kuin niissä teini-ikäisissä pojissa, joita olin opettanut Suomessa. Joanne Woodward oli täysin toista maata, tyyni, huoliteltu, tasapainoisen näköinen. En voinut mitään sille, että minua alkoi kiinnostaa kaikkein eniten tuo kielletty alue, tähtien yksityiselämä. Kun sain puheenvuoron, kysyin: Mikä on teidän pitkän avioliittonne salaisuus?

He eivät vastanneet heti. Noina sekunteina heidän kasvoillaan vilahtivat kuin filminauha jäljet monenlaisista tunteista, näkyi tuskaa, ärtymystä, iloa, ja he katsoivat toisiinsa. Paul Newman sanoi hymyillen: Good luck. Se oli varmaankin osittain totta. Mutta ainakin me lähellä istuvat olimme nähneet, etteivät he suhtautuneet kysymykseen pinnallisesti, vaan humoristisen vakavasti. Voitte arvata, että seuraavana päivänä ainakin kanadalaisissa lehdissä oli otsikkona "Newman ja Woodward sanovat, että heidän pitkän avioliittonsa salaisuus on hyvä tuuri."

Näin hääpäivänä olemme mieheni kanssa pohtineet samaa aihetta. Olemme joskus arvelleeet, että ennen avioliitot kestivät loppuun asti, kun ihmisillä ei ollut silmälaseja. He eivät nähneet toistensa rapistumista. Mutta nykyään olemme sitä mieltä, että syynä on se, että puolisoa katsoessa ei näe kuin ajoittain nykyisen ihmisen, enemmän vilahtaa mielessä filminauha, joka sisältää kohtauksia elämän eri vaiheista. Ja pysyvin siinä on se ihminen, johon rakastui, se nuori tyttö tai poika, jolla oli kirkkaat silmät ja sileät posket. Joku toinen voi olla eri mieltä.

Mieheni muistuttaa minulle, että kerroin kotona tuon lehdistötilaisuuden jälkeen, että Joanne Woodward kallisti päätään ja kuiskasi miehelleen 'seksi'. Sitä ei ollut lehdissä. Luulen, että muut eivät kuulleet sitä, vain minä joka istuin vastapäätä Woodwardia.

Elomme merta laiva purjehtii

DSC05762, originally uploaded by amnellanna.

"Kai muistat kannella kun fregatin me haaveilimme ja suutelimme..
Elomme merta laiva purjehtii --
Ja laivan nimi ompi rakkaus"

Onko kenelläkään sanat tähän lauluun?
Fregatti oli alunperin kolmimastoinen purjelaiva. Muiden muassa Matti Kurki oli fregatti. Mieheni on ollut mukana Matti Kurjen ulkomaisella purjehduksella Puolassa, Tanskassa ja Englannissa ja lauloi henkilökunnan omassa kvartetissa tätäkin laulua.

Kommentteja rakkaudesta, avioliitosta, vastuusta

Tärkein kaikista, rakkaus.  3.4.2006

Heti alkuun tunnustan, etten ole ehtinyt lukea kaikkia viestejä kunnolla. Tartun vain yhteen asiaan.

Ei kai täällä olla sitä mieltä, että romantiikka on jotenkin valheellista, satua, viihdettä, samoin romanttinen rakkaus?

Ensinnäkin rakkaus on tärkein aihe kirjallisuudessa. Rakkaudesta ja puolison valinnasta riippuu hyvin suuressa määrin ihmisen onni ja onnettomuus. Rakkaus tai sen puute ovat aiheuttaneet sotia, vallankumouksia, rikoksia, jaloja tekoja. Lista on loputon.

Ja tärkeintä -rakkaus ja romantiikka ovat se liima, mikä pitää avioparin yhdessä kautta koettelemusten, läpi vuosikymmenien. Siihen liittyy tietenkin muita asioita kuten ystävyys, anteeksianto, huumori jne.

Jokaisessa avioliitossa, omassa pienessä valtakunnassaan nainen on kuningatar ja mies kuningas.
Motto: "Rakkauden tuli palaa kuin öljy pumpulissa."
vastuulliset miehet, feminismi, avioliitto
Rauno Räsäsen blogissa 20.9.2006
"Joka tyhjää puhuu, se tuulta kutoo " -kirjoituksen kommenteissa:

Vastuullisia ja kunnollisia isiä ja aviomiehiä on vielä runsaasti. Heitä arvostetaan ja rakastetaan edelleenkin.
Ns. feministinen uho on vain pintakuohua. Mieskin voi olla tosifeministi. On kysymys molemminpuolisesta toisen kunnioittamisesta.
Eivätkä kaikki parit eroa, osa taas eroaa useaan kertaan, ja se vaikuttaa tilastoihin.
Yhteiskuntamme ja mediamme ei tue uskollisuutta, joka on eräs pitkän liiton peruspilareista. Joku on ihan tosissaan väittänyt, että miehen "kiltteys" on pahasta. En minä ainakaan mitään häijyläistä tai pettäjää haluaisi miehekseni. Tuskin vastaavanlainen nainen lienee miesten toivelistankaan ykkösenä.
Media ei tue myöskään ajatusta, että puolisot voivat pitää huolta toisistaan. Heikkous ei ole halveksittavaa, vaan inhimillistä. Pitkän liiton aikana ehtii kumpikin olla yleensä moneen kertaan tavalla tai toisella heikompana osapuolena, joka tarvitsee toisen tukea jaksaakseen.
Kodin hoitaminen taas on ihan yhteisestä sopimuksesta kiinni. Ei siitä tarvitse tehdä numeroa, kuten eräs kollega tapaa sanoa.
Elämän yksinkertaiset ilot riittävät, ei onneen tarvita shampanjaillallisia eikä timantteja. (En tarkoita, että ne tuhoaisivat avioliiton.:))
Kuten M. kirjoittaa, kommunikointi ja intiimiys, muukin kuin seksuaalinen, on sitä elämää yhdessä, joka on parasta maailmassa.

avioliitto
Seuraavan kirjoituksen kommenteissa

R.,
kyllä jännitteitä syntyy aina hakemattakin ihmissuhteissa, jollei toinen ole täysin nurkkaan ajettu.
Jos suhde on demokraattinen, jännitteet, myös väittelyt ja riidat kasvattavat kumpaakin aviopuolisoa.
Tässä pidän itsestään selvänä, että toista ei pahoinpidellä henkisesti eikä fyysisesti. On opittava riitelemään rakentavasti, kertomaan, miltä toisen käytös tuntuu.

Ikkunaiineksen blogiin kirjoituksen "Petetty" kommentteihin 1.10.2006

On hyvin traagista, kun nainen jää yksin lasten kanssa miehen "löydettyä" uuden naisen. Yleensähän media on nykyään pettäjien puolella.
Tuntuu siltä, että heitä suorastaan ihaillaan. Heitä ei saisi arvostella ollenkaan.
Joitakin vuosia sitten luin kiinnostavan kolumnin tästä aiheesta. Siinä kerrottiin ensin Stephen Spielbergin avioerosta. Sitten englantilaisen sanomalehden mieskolumnisti totesi masentuneesti, että jos nainen haluaa napata toiselta naiselta miehen, hän yleensä onnistuu.
Hän käytti esimerkkinä nimenomaan Spielbergien avioliittoa. Toinen nainen piiritti S:ää vuosikaudet, jopa vaihtoi uskontoa saadakseen miehen.
Tämä kertoo tilanteen miesten näkökulmasta katsottuna ja tuo täten jotain uutta tähän keskusteluun. Jotkut miehet suorastaan pelkäävät ja karttavat naisia.
Blogisisko