Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2014
Kommentti: ajattele ihmissuhteet uudella luovalla tavalla
Kommentti Iineksen blogiin, jossa keskustellaan muun muassa yksinäisyydestä ja omaisuudesta:
Entisinä aikoina omaisuus kasaantui muutamille siitä syystä, että sairaudet veivät paljon ihmisiä hautaan, ennen kuin he olivat ehtineet lisääntyä. Rutto tuhosi kolmanneksen eurooppalaisista ja teki sukujen eloonjääneistä rikkaita.
Nyt väestön harventajana toimivat ehkäisyvälineet, jotka ovat tulleet liian tehokkaiksi, niiden vaikutus voi tuhota lisääntymiskyvyn. Lapsettomat rikastuvat ja jättävät omaisuutensa suvun muutamille jälkeläisille. Niin yksinkertaista se on.
Kun kaikki eivät saa enää töitä, pitää hankkia elättäjä, kauniimmin sanottuna: varallisuutta voi jakaa hyväntahtoisuuttaankin. On muutakin rikkautta kuin aineellinen rikkaus, jonka jakaa.
Tarvitaan uudet selvitymistavat vaikeina aikoina, palataan suurperheisiin ja koti-isä tai kotiäiti systeemiin, sukulaiset tukevat toisiaan, jos ovat viisaita. Kannattaa olla ennakkoluuloton ja luova. Esim. Menestynyt uranainen menee naimisisiin ystävällisen miehen kanssa, joka hoitaa kodin ja lapset.
Huom!
Lisäys: olen ollut suurimman osan "työurastani" kotiäiti (=lastenhoitaja, siivooja, keittäjä jne). Arvostan sitä ammattia. Ainoa huono asia on pieni eläke. Neuvon tulevia kotiäitejä ja koti-isiä hankkimaan edes jonkinlaisen yksityisen eläkkeen - jos vain rahat riittävät sellaiseen, meillä ei ollut sellaiseen varaa.
Kirpeä yhdistelmä
Miksi Venäjää pelätään? Vastaus: Aina tulee joku Iivana
En arvannut tätä [kirjaa Lucia ja Luka, 2013] kirjoittaessani, että naapurisopu on taas kerran
koetteella. Venäjää on
pelätty melkein aina.
On vuosi 1563 Turun linnassa Katariinan ja Juhanan aikaan. Kyynärän mittaisen Lucian perhe on paennut linnaan suojaan. Katariina Jagellonica oli antanut oli rukkaset Iivanalle, joka hautoi yhä kostoa. Kyynärän mittaisesta Luciasta olisi hupia Iivanan hovissa. Juhana -herttua ja Lucian isä Olavi ovat syystä hermostuneita:
On vuosi 1563 Turun linnassa Katariinan ja Juhanan aikaan. Kyynärän mittaisen Lucian perhe on paennut linnaan suojaan. Katariina Jagellonica oli antanut oli rukkaset Iivanalle, joka hautoi yhä kostoa. Kyynärän mittaisesta Luciasta olisi hupia Iivanan hovissa. Juhana -herttua ja Lucian isä Olavi ovat syystä hermostuneita:
kirjan tekstiä:
Jos Hannu ei
olisi ollut tarkkaavainen ja kuullut roistojen suunnitelmaa, nämä olisivat jo
lähettäneet Katariinan ja Lucian yli lumisten arojen, ohi luostareiden ja
ränsistyneiden savutupien kohti Moskovan olkikattoisia hirsitaloja ja
kultakupolisia kirkkoja, joiden keskellä kohosi punavalkoinen Kreml.
Siellä asui
mahtava hallitsija Iivana, korkeakorkoisiin punaisiin saappaisiin ja jalokivin
koristettuun brokadikauhtanaan pukeutunut kotkannenäinen mies, joka oli
rakentanut suuren valtakunnan ja jonka sanat soljuivat kuin hunaja, mutta järki
oli sekoamassa. Kansa sanoi Iivanaa Rääkkääjäksi.
Moskovassa
käyneet kertoivat, että Iivanaa pelkäsivät nykyään kaikki muut paitsi hänen
imettäjänsä, ikivanha nainen, jonka kasvot olivat uurteiset kuin puun kaarna.
Lempeän puolisonsa kuoleman jälkeen Iivana ei rakastanut enää muita kuin
metsästyshaukkaansa Adragania.
Kostonhaluinen
Iivana halusi ryöstää Juhanan vaimon Katariinan koristeeksi pitoihinsa, joista
kerrottiin mitä oudoimpia tarinoita. Makeiset, piparkakut ja piiraat tarjottiin
kullatuilta puunoksilta. Paistetut jättiläiskalat aseteltiin kultavadeille
kidat ammolleen muistuttamaan siivet levällään olevia lohikäärmeitä. Ne
näyttivät syöksyvän pitopöytien ääressä istuvien kimppuun niin kuin Iivana
raivonpuuskissaan.
Olavin oli
pakko nojata seinään. Hän oli järkyttynyt ajatellessaan, että hänen ainoa eloon
jäänyt tyttärensä Lucia olisi ilman veljensä Hannun valppautta joutunut taas
ryöstetyksi. Se ajatus sai kylmät väreet kulkemaan Olavi-herran selässä. Lucia ei
ollut turvassa, ennen kuin roistot oli saatu kiinni.
Anna Amnell: Lucia ja Luka. Kyynärän mittainen tyttö ja poika 2013. Sivut 73-74.
(ikäsuositus 8-15 +)
kirja-arvosteluja Lisätietoa sivupalkissa.
P.S. Iivana Julma järjesti lukuisia ryöstöyrityksiä Juhanan vaimon puolalaisen prinsessan Katariinan saamiseksi linnaansa. Lucia olisi joutunut hovikääpiöksi, mikä oli monien lyhytkasvuisten kohtalo siihen aikaan,
Lisäys:
Tämä ei ole venäläisvihaa. Kuten länsimaiset ihmiset yleensä rakastan venäläistä kirjallisuutta, oopperaa, balettia, ikoneita, kauniita vanhoja kaupunkeja (Tunnen vasta Pietarin, jossa olen ollut kolmesti, yhteensä yli kuukauden - viimeisten kolmen vuoden aikana! En käynyt koskaan Neuvostoliitossa. ). Venäläiset ovat minusta ystävällisiä ja mukavia ihmisiä. Katso esim kuviani Pietarista tai lue Aurora- kirjani, jotka kertovat suomalais-venäläisen suvun vaiheista sortovuosien aikana.
Lisäys: nyt olen käynyt myös Moskovassa, nähnyt sen kauniin keskiaikaisen osankin, Kremlin (=linnoitus). Kirkot kauniita, Romanov-Pajarien talo entistetty.
tiistaina, maaliskuuta 25, 2014
sunnuntai, maaliskuuta 23, 2014
Kommentti: Jane Austenin maailman paluu
Vaurautta edustakoon kuvakollaasi zagrebilaisesta hotellista, jossa kuuluisat ja rikkaat ovat asuneet, mm Agatha Christie. Hotel Esplanade. Värikollaasi 171 Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena!
http://en.wikipedia.org/wiki/Esplanade_Zagreb_Hotel
Kommenttini:
Taloustieteilijä "Thomas Piketty ennustaa paluuta Jane Austenin kirjojen aikaiseen maailmaan, jossa sosiaalinen nousu oli naimakauppojen varassa". Juha-Pekka Raeste: "Perijöiden yhteiskunta tekee paluun". HS/talous 23.3.2014.
Tämän viikon värikollaasin värit sattuivat olemaan Hotel Esplanadin värejä. Kävin mieheni kanssa siinä hotellissa juomassa teetä ja ystävällisen henkilökunnan opastuksella katselin vähän ympärilleni. Kevät 2011.
Kuvia Hotel Esplanadista.
Labels:
10 tai yli kommenttia,
1920-luku,
1930-luku,
avioliitto,
Bloggaaminen,
Blogit,
furniture,
highback,
huonekalut,
Jane Austen,
kommentti,
loveseat,
perijät,
sosiaalinen nousu,
värikollaasi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)