Se on jo mukana arjessa kuvina.
My very old blog. Vuodesta 2005-
lauantaina, marraskuuta 15, 2008
keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008
Morris ja Aalto: miehestä naiseksi
Jan Morris (BBC)
Kannattaa lukea Jan Morrisin tarina, jotta ymmärtää hieman paremmin kirkkoherra Olli Aaltoa, jonka sukupuoli vaihtuu tänä talvena.
Jan Morris oli vuoteen 1960 asti James Humphrey Morris. Hän on kirjailija, sotareportteri, II maailmansodan aikainen tiedustelu-upseeri, viiden lapsen isä ja ollut naimisissa vaimonsa Elizabethin kanssa vuodesta 1949. Välillä pariskunta joutui eroamaan ja solmimaan siviiliavioliiton, mutta heidät on vihitty uudestaan myös kirkollisesti. Vaikka Jan Morris on welshilainen tasavaltalainen, hän otti vuonna 1999 vastaan aatelisarvon kohteliaisuussyistä kuningatar Elisabetilta.
Jan Morrisista on paljon tietoa netissä, ja hän on kirjoittanut myös itse elämästään. Suosittelen, että ainakin ne, jotka joutuvat tekemään päätöksiä Olli Aallon tilanteessa, tutustuisivat Jan Morrisin elämänkertaan ja muihin vastaaviin tapauksiin.
Kannattaa lukea Jan Morrisin tarina, jotta ymmärtää hieman paremmin kirkkoherra Olli Aaltoa, jonka sukupuoli vaihtuu tänä talvena.
Jan Morris oli vuoteen 1960 asti James Humphrey Morris. Hän on kirjailija, sotareportteri, II maailmansodan aikainen tiedustelu-upseeri, viiden lapsen isä ja ollut naimisissa vaimonsa Elizabethin kanssa vuodesta 1949. Välillä pariskunta joutui eroamaan ja solmimaan siviiliavioliiton, mutta heidät on vihitty uudestaan myös kirkollisesti. Vaikka Jan Morris on welshilainen tasavaltalainen, hän otti vuonna 1999 vastaan aatelisarvon kohteliaisuussyistä kuningatar Elisabetilta.
Jan Morrisista on paljon tietoa netissä, ja hän on kirjoittanut myös itse elämästään. Suosittelen, että ainakin ne, jotka joutuvat tekemään päätöksiä Olli Aallon tilanteessa, tutustuisivat Jan Morrisin elämänkertaan ja muihin vastaaviin tapauksiin.
sunnuntaina, marraskuuta 09, 2008
lauantaina, marraskuuta 08, 2008
Kesämuistoja Suomenlinnasta
Hevosenkenkälahti Suomenlinnassa. Kuva: Matti Amnell (Kuva suurempana)
Vietin pari kesää tuolla paikalla. Lapset leikkivät uimarannalla tuntikaudet. Meillä oli eväät mukana. Lapset kävivät siellä myös uimakoulua, sillä silloin olivat kesät harvinaisen lämpimiä. Perheemme pienimmillä oli punaiset uima-avut käsivarsissaan, joten olo rannalla oli turvallista. Syntyi monta hiekkalinnaa.Minä istuin viltillä ja neuloin lapsille seuraavan talven vaatteet. Välillä suomenlinnalainen ystäväni piti silmällä meidänkin lapsia, ja minä kävin uimassa. Uin yleensä tuonne oikeanpuoleiselle laiturille ja takaisin. Mieheni tuli keskustasta töistä suoraan uimarannalle turistiveneellä. Sitten läksimme kotiin. Kävimme uimassa myöhään syksyyn asti. Lopulta oli vesi niin kylmää, että se kangisti jalkoja, ja saattoi vain kastautua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)