Kissanveranta

Kissanveranta, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä on kokeilu. Olen laittanut pienen pöydän erkkerin sivuikkunan eteen. Se on niin matala, että ikkunan voi avata. Mutta se on tarkoitettu "kissanverannaksi", josta Nestor saa katsella kadun puolelle ikkunan ollessa kiinni.

Lehmukset ovat kasvaneet korkeutta ja tuuheutuneet hyvin paljon, ja niiden luona lentelee usein lintuja, siis sopivaa katseltavaa kissalle.

Kun verhon laittaa eteen, syntyy Nestorissa toivoni mukaan tunne yksityisestä tilasta, sillä kissathan piiloutuvat mielellään. Nykyään Nestor kylläkin nukkuu meillä vieraillessaan miltei koko ajan eräässä tuolissa. Siinä on Nestoria varten villainen peite, joka suojaa myös sivuilta vedeolta. Kissat keksivät aina, mikä on talon vähiten vetoisa paikka.

Kissat ja ihmiset

Nestor Burma 2013 June, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Nestor Burma on tullut kolmeksi viikoksi kyläilemään. Nestor lähettää terveisiä Barcelonaan!

Se pistäytyi äsken tietokoneeni ääressä, mutta poistui pikaisesti. - Tuo on vasta alkua, se tuumi uudesta aiheestani. Sitähän se on. Uusi, aivan erilainen aihe ja lajikin minulle.

Kissoilla on tunnetusti ollut aina merkittävä osuus ihmisten elämässä. Ensimmäinen oma kissani oli hopeanharmaa pitkäkarvainen Pekka, joka istui olkapäälläni, kun luin läksyjä.

Kanadassa olivat Topi, joka jäi auton alle, ja Tiina, joka tuli mukanamme Suomeen ja eli melkein 20-vuotiaaksi, mikä vastaa ihmisen 90 vuoden ikää.

Chrysanthemum Ind.Robinho

Nimi löytyi kukkakaupasta: Chrysanthemum Ind.Robinho

Photo: Anna Amnell
Chrysanthemum Indicum Grp Robinho Red

Karkkikukka

IMG_2232, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Hauska krysanteemi, joka muistuttaa Amerikassa joulukuuseen ripustettavia raidallisia
piparminttukaramellisauvoja. Vai onko tämä ollenkaan krysanteemi. Löysin vain japnailaisilta sivuilta tätä muistuttavan kukan. Punainen raira on luonnossa hiukan tummempi.
Stockmannin  mukaan: Ind.Robinho
Flickristä löytyi Chrysanthemum Indicum Grp Robinho Red

Vanha kaunis Iisalmi 1

Savonkatu 2:n kauniit ikkunat

Asuin koko kouluajan Iisalmessa. Se oli oli siihen aikaan kaunis puutalokaupunki, jossa oli noin 2000 asukasta. Pääkatu vei rautatieasemalta kaupungin halki vesitornille ja järvenrantaan. Me asuimme yleensä pääkadun varrella tai sen vieressä olevissa kortteleissa. Talot olivat enimmäkseen yksikerroksisia ja vaaleaksi maalattuja. Useimmilla perheillä oli huoneen ja keittiön asunto, mutta huoneet olivat hyvin suuria ja korkeita. Meillä oli aina iso keittiö, vähän samaa tyyliä kuin Carl Larssonin Keittiö-maalauksessa. Sen ajan perheiden tyyliä oli, että isä istui kamarissa radion ääressä ja äiti puuhasi keittiössä, jonne myös hänen naisystävänsä tulivat rupattelemaan. Keittiön pöydän ääressä tekivät lapset läksynsä. Minä luin ylioppilaskirjoituksiin keittiössä matalalla jakkaralla istuen selkä lämpimään hellanmuuriin nojaten.



Iisalmen laivarannan kioski on jäljellä

Opiskeluvuosieni aikana vanha Iisalmi katosi melkein kokonaan. Hyvin lyhyessä ajassa puutalot hajotettiin ja niiden tilalle rakennettiin tiilitaloja. Sama tapahtui Iisalmen kirkonkylässä. Kuuntelin järkyttyneenä, kun anoppini kertoi puhelimessa, että kartanomainen kansakoulu purettiin, ja vanhat tavarat vietiin sieltä kaatopaikalle. Onneksi kirkonkylän puolelta pelastettiin "Brofeltin pappila" Helsinkiin Seurasaareen.



Kuvasssa entinen tyttölyseoni

Jännitän sitä, milloin puretaan Wivi Lönnin suunnittelema kaunis koulurakennus. Sen eteen on jo isutettu puita, jotka peittävät hienon jugend-julkisivun. Ehdin ottaa valokuvan ennen sitä.

Olen nähnyt nettikeskusteluista, että monet entiset ja nykyiset iisalmelaiset surevat sitä, että vanha kaunis rakennuskulttuuri tuhottiin. Minä elän ainakin mielessäni edelleen siinä kauniissa Iisalmessa, joka oli ennen. Olisipa säästetty edes muutama kortteli. Iisalmen Sanomat julkaisee viikkoliitteessään Salmettaressa kuvia vanhasta Iisalmesta, ja lukijat lähettävät muistojaan kadonneesta kaupungista. Asuimme useissa taloissa, mutta vain yksi niistä on jäljellä, ja se on täysin muuttunut.



Savonkatu 2, kauniisti korjattu talo, mutta talon pihan puoli on täysin muutettu.

Kotiväkeni asui vuokralla tässä talossa siihen aikaan, kun olin jo opiskelija ja asuin Helsingissä. Asuimme talon keskiosassa, joka näkyy kuvassa oikealla. Kuvassa olevan suuren ikkunan paikalla oli syvennys, jossa oli keittiön ikkuna. Keittiössä oli iso ruokakomero, kuin huone, jonka hyllyt notkuivat ruokaa joulunaikaan. Ruokakomeron ikkuna oli niin iso, että pikkusiskoni meni siitä kerran oppikouluaikana sisälle, kun tuli myöhään kotiin. Alakerrassa oli  kaksi huonetta ja keittiö. Yksi huone oli yläkerrassa. Sitä vuokrattiin koululaisille paitsi kesällä, jolloin se oli sisarteni huone ja me olin mieheni ja lasteni kanssa kesälomalla Iisalmessa.



Kun menin naimisiin, olimme koko perhe lomalla myös tässä talossa ja nukuimme toisinaan kuvakollaasissa näkyvässä punaisessa hirsiaitassa. Pihalla oli kullakin vuokralaisella kasvimaa ja marjapensaita. Kamarin ja tyttöjen huoneen ikkunoista näkyy uimaranta ja uimala. Äitini kävi aamuisin uimassa järvessä jäiden tuloon asti.

Kuvia: Iisalmi eri vuodenaikoina kansiot
Puutaloja Iisalmessa, Porvoossa, Turussa, Helsingissä, Raumalla jne
Iisalmen uimala

Iisalmen Tyttölyseo -kansio (vanha Jugend-rakennus)

Iisalmen kirkonkylän kansakoulu (purettu)

Iisalmi talvella (37 kuvaa)
Lue myös Kun koti kävi ahtaaksi.

Huom! Iisalmen kirkonkylän entisen kansakoulun 1930 valmistunut lisärakennus, "kivikoulu", on pelastettu!
Katso Kari Jalkasen kuvat! Iisalmen kirkonkylän koulu (=kivikoulu)
Ja täällä Idyllinen Iisalmi uudessa paikassa.