Eetu Iston Hyökkäys
Aurora-blogi kertoo Aurora-kirjoista, joissa kuvataan sortovuosien elämää nuoren tytön näkökulmasta. Kirjani Aurora ja Pietarin serkut kertoo vuodesta 1905, jolloin suomalaiset kokivat harvinaista yksimielisyyttä - ainakin viikon ajan.
Lue, miten helsinkiläiset kokivat tuon vajan tapahtumat Bulevardilla puutalossa asuvassa perheessä.
Blogissa on linkkejä suurlakkoon ja yleensäkin 1900-luvun alkuun.
Sortovuosisymboliikkaa edustavat kotka ja nuori nainen
Tornion museo kertoo näin Istosta:
”(Ala)torniolaisen Eetu Iston kuuluisin taideteos valmistui Berliinissä syksyllä 1899. Teoksen symboliikka ja valmistumisajankohta helmikuun manifestin jälkeisessä ilmapiirissä aiheuttivat sen, että teoksesta tuli sortovuosien aikana perustuslaillisen ajattelun ja suomalaisisänmaallisen hengen tunnus.
Berliinistä Isto kuljetti taulun tuttaviensa luokse Helsinkiin, jossa sen arvo heti ymmärrettiin. Taulusta otettiin tuhansia jäljennöksiä, jotka levisivät kiellosta huolimatta vastustamattomasti maassamme. Takavarikoinnin pelossa Isto kuljetti taulun ystävänsä rovasti Granön luokse Alatornion pappilaan, josta se edelleen kuljetettiin Ruotsin puolelle Haaparantaan. Taulu kulkeutui vaiherikkaiten kohtaloitten jälkeen Suomen Kansallismuseoon.
Aino Kallaksen päiväkirjoissa on myös mielenkiintoisia merkintöjä sortovuosista, suurlakosta ja vuosisadan vaihteen naisen asemasta.
VastaaPoistaPetra
Juuri nämä aikalaisten kirjat ovat olleet hyviä. Kiitos siitä, että muistutit tuosta kirjasta. On jo niin kauan siitä, kun kirjoitin oman kirjani, etten ole varna, ovatko kaikki kirjallisuusluettelot edes tallella.
VastaaPoistaAikomukseni on tehdä lista. Ei minkään listaamisaddiktion vuoksi, vaan tarkoituksella kirjoittaa lisää samasta ajasta.
Pirkko