lauantaina, huhtikuuta 15, 2006

Keskustelu suomettumisen ajan koulupolitiikasta jatkuu

Keskustelu suomettumisen ajan koulupolitiikasta jatkuu Turun Sanomissa. On tainnut olla jo kymmenkunta kirjoitusta. Eilen 14.4. FM Ritva Eriksson kertoi äidinkielen opettajan työstä noina aikoina. Suomi, suomalainen kulttuuri ja Maamme-laulu olivat epäsuosiossa. Eriksson toivoo, että Suomessa "käynnistetään 1970-1980 -lukujen koulupoliittinen tutkimus, psykososiologisesta näkökulmasta tarkasteltuna." (Ritva Eriksson: Suomalaisuus aallokossa. - Turun Sanomat/Mielipide 14.4.2006)

Täältä löydät aikaisempia mielipiteitä ja keskustelua samasta asiasta.

Oman paikkakuntani lehti Hesari vaikenee tästä aiheesta vai olenkohan lukenut lehteä huolimattomasti? Kirjoitetaanko tästä muualla Suomessa?

3 kommenttia:

  1. Ymmärsikö joku, mitä Erikson tarkoitti peräänkuuluttaessaan koulupoliittista tutkimusta, jossa otettaisiin psykologinen näkökulma 1970-luvun tapahtumiin? Mitä tällaisessa tutkimuksessa kysyttäisiin? Viittaakohan hän tässä "sosiaalipsykologiaan"?

    En tiedä, onko se ongelma, mutta sosiaalipsykologista tutkimusta on tapana tehdä elävissä yhteisöissä, ei menneissä.

    Toki 1970 -luvun koulutuspolitiikkaa on mahdollista tutkia sekä suunnitelmien että toteutuneen opetustyön tasolla, ja onhan sellaista tutkimusta jo jonkin verran tehtykin. Suomalaisen kouluopetuksen- ja kasvatuksen mentelaiteettihistoria on silti vielä pitkälti kirjoittamatta.

    Minua ainakin kiinnostaisi tietää, millainen vaikutus kouluhallituksen johtajalla Erkki Aholla ja opetusministereillä Sundqvistilla ja Väyrysellä oli Suomen koululaitokseen. Pienenä anekdoottina voisi vielä mainita, että opiskeluaikanani 90-luvun alussa didaktiikan tenttikirjassa oli vielä pitkä luku: "opetus ja kasvatus DDR:ssä".

    VastaaPoista
  2. Uskon, että tullaan tekemään monia kiinnostavia tutkimuksia.

    Olimme melkein koko 1980-luvun poissa Suomesta, joten en voi sanoa siitä ajasta paljoa.

    1990-luvulla ihmettelin sitä, että aikuisille tarkoitetuissa kielten oppikirjoissa ei käsitelty ollenkaan kirkkoja, vaikka niitä on turistikohteissa vilisemällä. Ehkä asiaan on tullut parannusta.

    Opetin englantia aikuisille, ja ainakin yhdessä Diana Websterin oppikirjoista myös uskontoa käsiteltiin normaalina englantilaisen elämän osana.

    VastaaPoista
  3. Politrukkeja meillä tähänkin maailman aikaan.

    VastaaPoista