lauantaina, maaliskuuta 03, 2012

Hesari ja me


Kommenttti:
Hesari on ollut viime aikoina harvinaisen hyvä. Esim tämä kuukausiliite 479.

Olen odottanut kauan ja kärsivällisesti, että paikkakuntani lehti Hesari muuttuisi normaalin sivistysmaan lehdeksi, ja sehän on tapahtumassa.

Tähän verrattuna kirjallisuusosaston heikkous näkyy entistä selvemmin. Minusta tuntuu, että sille ei voida mitään, ennen kuin sinne saadaan aivan uudet ihmiset tai ainakin tarpeeksi monta uutta ihmistä, uutta sukupolvea. Tai ainakin uusi asenne.

P.S. Nettisivut ovat vähän sekavat, ja mainokset hallitsevat niitä liikaa.





7 kommenttia:

  1. Puhelinmyyjä (!!) tyrkytti minulle Hesaria joku viikko sitten. Heittäydyin tyhmäksi ja selitin, että enhän minä asu Helsingissä. Myyjän mukaan kyseessä ei ole Helsingin lehti... ;)

    VastaaPoista
  2. Kyllähän Hesaria luetaan kaikkialla Suomessa, mutta helsinkiläisen on vaikeaa tulla toimeen ilman sitä.

    VastaaPoista
  3. Jag föredrar Göteborgs-Posten, mutta kivahan lukea kun mies reissulta tuo muitakin lehtiä; Uusi-Suomi, tällä viikol sain pari USA Today.

    VastaaPoista
  4. Hannele,
    tiedän tuon tunteen kun saa ulkomaille Suomen lehtiä luettaviksi.:) Kanadassa asuessani sain aina edellisen viikon Hesarit "työetuna", kun kirjoitin siirtolaislehteen joka viikko ja kävin viemässä kirjoituksen toimitukseen.

    Minäkin luen mielelläni monia sanomalehtiä, tänä viikonloppuna sain taas International Herald Tribunen ja Financial Timesin, jonka viikonloppunumerot ovat minusta parasta mahdollista luettavaa.

    Aikaisemmin oli noin 10 vuotta, jolloin luin noita lehtiä ja The Timesia säännöllisesti. Nythän voi lukea osan niistä netistä, mutta se ei ole samaa kuin käpertyminen sohvan nurkkaan nauttimaan hienoista kirja-arvosteluista ja hienoista artikkeleista "oikeasta lehdestä".

    VastaaPoista
  5. kirjastois olis kyl kans yhtä sun toista

    VastaaPoista
  6. en mä amerikkalaisist lehdist niin välitä

    http://www.dagstidningar.com/engelskatidningar/

    VastaaPoista
  7. Silloin kun lapset olivat pieniä ja olin kotiäiti, pidin yhden vapaaillan viikossa. Silloin menin kirjastoon ja luin lehtiä muutaman tunnin.

    VastaaPoista