Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
tiistaina, heinäkuuta 15, 2014
Makrokuvat: Marjat. Karhunvatukka ja mesimarja
En unohda koskaan niitä laajoja pensaita, joissa kasvoi villinä mehukkaita karhunvatukoita. Paikka oli jokin USA:n etelävalloista. Oltiin telttailumatkalla, joka ulottui Missisipille Biloxiin ja New Orleansiin asti. Tämä kuppi löytyi zagrebilaisesta astiakaupasta.
Lapsuuteni suosikkimarja oli mesimarja. Niitä kasvoi mummolassa talon lähellä ojan pientareella, joka oli ikioma marjamaani, "lapsen marjat", kuten mummo sanoi. Muut eivät niitä syöneet.
Ojan toisella puolen oli lähde, jonka reunalla kasvoi maariankämmeköitä, jotka olivat elämäni ensimmäiset orkideat. Niitä vain katseltiin lähteellä käydessä, ei koskaan taitettu maariankämmekkää.
Makrokuvat : Marjat Nyt Pieni Lintu -blogissa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kauniit marjat, taiteilijan tekemät.
VastaaPoistaLuontoaiheiset astiat ovat suosikkejani.
PoistaVoi miten ihana muisto ja kauniit kuvat.
VastaaPoistaTuo pieni seinälautanen on ollut meillä kauan.
PoistaAppivanhempien mökillä on karhunvatukkapensas, iso sellainen ja kukkia ainakin oli tooosi paljon - toivottavasti tulee marjojakin. :)
VastaaPoistaToivottavasti marjat ovat makeita.
PoistaKauniit marjat kupeissa. Mesimarjoja minäkin poimin ojanpientareilta lapsena. Olivat niin hyviä
VastaaPoistaMeillä suomalaisilla on yhteisiä lapsuusmuistoja.
PoistaAivan ihana kuppi ja lautanenkin on kaunis!
VastaaPoistaLautasen värit ovat oikeasti kauniimmat kuin kuvassa.
PoistaEttä on kauniit esineet! Sinä oivalsit ettei vastauksena tarvitse olla marja-marja! .)
VastaaPoistaNämä olivat lähempänä. Ja varsinainen kamerani on rikki.
PoistaMesimarjoja en ole varmaan maistanutkaan! Karhunvatukoista taas en pidä ...
VastaaPoistaOletko maistanut villikarhunvatukoita? Niissä on aivan ihana maku, joka muistutta täyteläisyydessään mesimarjaa. Söin niitä suoraan pensaasta.Minustakin täällä Suomessa myytävät suurikokoiset muunnelmat ovat mauttomia ja soveltuvat mielestäni esimerkiksi kakunkoristeiksi yms.
PoistaIhanan kesäinen, kaunis kuppi!
VastaaPoistaPidän kukka-, marja- ja hedelmäaiheisista astioista, sillä ne tuovat kesän ja puutarhan kaupunkikotiinkin.
PoistaKauniita kesämuistoja <3 Meidän Mummolan marjat olivat juolukat, niitä ei kotiseudulta löytynyt. Äidilläni oli vadelmakuppi, se on nyt keittiön hyllylläni muistona. Kiitos muistoista, Anna!
VastaaPoistaMinäkin pidän vanhoja kuppeja lähellä koristeina. Ruusukuppoikokelmaani käytin tyttären häissä.
PoistaTäältäpä löytyikin "erilaisia" marjoja ... Hienot kuvat.
VastaaPoistaKun ei ollut oikeita kaapissa. Ja kamerakin on rikki.
PoistaKauniit marjakuvat ja kiva vastaus haasteeseen :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaKiva, erilaisia marjoja :)
VastaaPoistaNiistä ei olekaan muuta kuin makumuistot jäljellä.
PoistaKarhunvatukat kukkivat hyvin tänä vuonna -ehkä marjatkin kerkiävät kypsyä -parempi olisi aktsoa noista kuvista, koska ei enää löydy mesimarjaakaan
VastaaPoistaOnko meillä kohta vain kuvat ja jotain keinotekoisesti tuotettua ruokaa?
PoistaIhastuttavat muistot ja kuvat marjaastioista! Luonnonvatukat ovatkin katoamassa, koska pienet niittypellot ja ojanpientareet salaojitetaan suuriksi pelloiksi. Metsätien reunassa ja jossakin olen vielä saanut maistaa tätä ihanaa herkkua jossa on hienostunut aromi.
VastaaPoistaMustis, en ole minäkään maistanut mesimarjaa lapsuuteni jälkeen. Onneksi meillä ihmisillä on myös makumuistot. KUn kirjoitin 1500-luvusta, minun oli helpooa eläytyä sen ajan elämään, koska olin elänyt luonnonläheistä "keskiaikaa" lapsuudessani.
Poista