Suomen suosituimmat lelut: käpylehmistä tablettipeleihin

Klikkaa kuva suureksi
Kaikkien leikkikalujen historiasta kiinnostuneiden kannattaa rynnätä kauppaan ja ostaa uusin Suomen Kuvalehti. Siinä on loistava kokonaisen aukeaman artikkeli/kuvakertomus Suomen suosituimmista leluista  alkaen 1910-luvusta, käpylehmistä tablettipeleihin. "Mä haluun" - Suomen Kuvalehti/ Uutisviikko 51-52. Grafiikka: Hannu Kyyriäinen, Teksti: Aurora Rämö, Valokuva: Jorma Marstio.
Jos minulla olisi nyt pikkulapsia, laittaisin tämän aukeaman kehystettynä seinälle. Taidan laittaa nytkin.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/infografiikka/muistatko-nama-lelut-sadan-vuoden-suosikit-ryhmakuvassa/?shared=64523-ce24335d-999

Onhan siellä Barbie! Anteeksi, erehdys! Nallen korvan luona tässäkin kuvassa.

Mutta mikään ei ole täydellista. Tästä puttuu ehdottomia lasten suosikkeja: metalliset minikokoiset (Matchbox) pikkuautot, barbiet ja nallet eli teddykarhut. Osta lehti ja katso, puuttuuko Sinun mielestäsi jotain.

Minä olin pula-ajan lapsi. Minulla oli käpylehmiä, paperinukkeja, kiiltokuvia, Aapinen (joka jäi ulos ja hajosi vesisateessa), rakas Mollamaija, jolla oli pellavasta tukka ja pahvista naama. Sain eräänä jouluna nukelle sängyn ja petivaatteet: lakanat, tyynyn ja tilkkutäkin.

Muutot ovat kauheita

Belle Epoque Decoupage, originally uploaded by Anna Amnell.

Muutot ovat todellakin kauheita. Benjamin Franklin se taisi olla, joka sanoi, että yksi muutto hävittää enemmän kuin kymmenen tulipaloa. Hän sen tiesi, kun oli muuttanut edestakaisin myös Atlantin yli niin kuin meidän perhekin, minä kahteen kertaan, kun otan mukaan vaihto-oppilasvuoden.

Kaipaan vieläkin sitä kansallispukua, jonka jätin Amerikkaan ja pakkasin laukkuihini paluumatkalle mieluumin sen ajan muotivaatteita - jotka nekin ovat valitettavasti muutoissa kadonneet! Samoin kaipaan hienoa puista laatikkoa, joka oli täynnä oljyvärejä. En edes kärsi ajatella mitä muut muutot - kymmenet - ovat hävittäneet.

Tänään mieleeni tuli jostain syystä keksirasia, jonka oli päällystänyt decoupage-menetelmällä kuvaamaan 1900-luvun alkua, josta olin kirjoittanut useita historiallisia nuortenkirjoja.

Etsin sitä mieheni kanssa ja olimme jo luopuneet siitä mielessämme, kun yhtäkkiä muistin, minne olin laittanut sen melkein kolme vuotta sitten. Keittiönkaappiin, johon oli koonnut kaiken, mille en tiennyt muuta paikkaa.

Siellä se oli suojaamassa erästä toista kiinnostavaa esinettä, muoviolentoa, joka kuuluu maailman todennäköisesti suosituimpaan videopeliin. Poikani keräsi noita joskus. Ja nehän ovat tulevaisuuden antiikkia. Rasian kansikin löytyi samasta paikasta. Kansio Flickrissä

Iloisena perustin minimuseon eli laitoin löydetyt esineeni sisareni appivanhempien talosta kotoisin olevan viktoriaanisen kirjoituslipaston päälle. Se puolestaan odottaa eteisessämme aikaa, jolloin sisarenpoikani vie sen taas kotiinsa, joka muuttaa mantereelta toiselle melko säännöllisesti. Muuttaminen taitaa olla geeneissä.

 

Riikinkukot

A peacock, originally uploaded by Anna Amnell.

Ihastuin Hannelen blogissa olevan kuvaan kiinalaisesta riikinkukosta (linkki alempana, klikkaa kuva suureksi) ja innostuin ottamaan kuvan tästä riikinkukosta, joka koristaa astiapyyhettä. Sain sen joululahjaksi lapsuudenystävältäni. Ehkä tulen käyttämään tätä kaunista kangasta ennemminkin tarjotinliinana.

Tämän kankaan on inspiroinut Fredrik Suuren Sanssousin puistossa olevan uuden palatsin seinäkoriste "Riikinkukko ja pionit".



Näihin astioihin se käy.

Kuvasin osan kankaasta päivänvalolampun valossa.
Klikkaa alla olevaa hakusanaa, jotta näet kuvan riikukosta, jonka kuvasin - tai mieheni kuvasi - Lokrumin saarella Dubrovnikin lähellä.

Täällä näet paljon riikinkukkoja: Hannele kerää riikinkukkoaiheisia esineitä.