Näytetään tekstit, joissa on tunniste näköala ikkunasta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näköala ikkunasta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, tammikuuta 25, 2015

PIMEÄ

Diana-patsas yöllä

Dark nights in Helsinki
Diana-patsas Kolmiopuistossa
Klikkaa kuvat suuremmiksi!
Värikollaasi 215

Helsinki'

John Irvingin kirjassa "Kunnes löydän sinut "Jack Burns asuu äitinsä kanssa Htelli Tornissa.
In the background in the centre of Helsinki is hotel Torni (=tower) where Jack Burns (John Irving: Until I find you) stays with his mother while they are trying to find Jack's father. 
A view from my window

night in the city

Yöraitiovaunu
Waiting for the tram in the centre of Helsinki

Helsinki, Finland 22:30 January

Korkeavuorenkatu klo 22:30 tammikuussa 2007
A view from my window 1989 - 2009


Details of the fireworks 2009

Ja ihan oikeat kollaasitkin löytyivät: Vuosi 2009 alkaa. Maisema muuttuu. Paremmat ilotulituskuvat kuvattuina saman kerrostalon katolta vuoden 2008 elokuun yössä:
Fireworks January 1st 2009 and in the summer August 2008.

Linnanmäki

Maisema muuttui 20 vuoden jälkeen.  Erkkerin nurkasta näkyy Linnanmäki yöllä
Linnanmäki amusement park at night


A sunrise in Linnanmäki, Helsinki

Ja aurinko nousee. And the sun rises after darkness.

Värikollaasi 215 : PIMEÄ

lauantaina, syyskuuta 19, 2009

Ullakolta erkkeriin



Olen muuttanut Sillin korttelista Carelia-kortteliin Runeberginkadun puolelle
http://blogisisko.blogspot.fi/2014/09/carelia-kortteli-helsinki.html
Olen nähnyt tästä korttelista käytettävän myös nimeä Valon kortteli

Meillä ei ole ollut koskaan aikaisemmin erkkeriä. Ainakin orkideat viihtyvät siinä. Erkkerissä on tällä hetkellä vasta neljä verhoa, kaksi keskellä, yksi kummallakin sivulla. Niiden avulla voi säädellä valoa. Mietin toisiko valoverho pehmeyttä erkkeriin vai päästäisivätkö säleverhot valon parhaiten huoneeseen suoden samalla yksityisyyttä, jota tarvitsee, kun vastapäätä on muita asuinrakennuksia. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana.

Kun asuimme Torontossa, meitä vastapäätä oli matala talo, jossa oli ruokatavarakioski. Olimme valinneet asunnon siitä talosta, koska siinä ei ollut kokolattiamattoja eikä kuumailmalämmitystä ja se oli lähellä metroasemaa, josta lapset pääsivät kouluun ja yliopistoon ja minä kaupungille ostoksille. Perheemme ainoa auto oli lomia lukuunottamatta mieheni käytössä, sillä hän joutui liikkumaan päivittäin Suur-Toronton alueella.

Tuosta näkymästä, josta on jäljellä poikani luonnos, on hyvät muistot, sillä kävimme elintarvikekioskissa päivittäin ostamassa maitoa, jugurttia ja muuta ruokatavaraa ja ystävystyimme kioskin pitäjiin, jotka olivat meidän laillamme siirtolaisia, yleensä Manner-Kiinasta muuttaneita. Tuli juteltua kaikenlaista.

Mutta istuimme monesti ikkunan ääressä ja haaveilimme paremmasta näkymästä. Nuorin lapsista keksi, että jos voittasimme Lottariosta paljon rahaa, muuttaisimme takaisin Helsinkiin ja ostaisimme asunnon ylimmästä kerroksesta puiston varrelta (penthouse apartment). Emme voittaneet lotosta, mutta saimme "ullakkoasuntomme" Helsingistä. Nyt olemme jälleen muuttaneet, ja maisema on jälleen vaihtunut. Ei olla enää puiston reunassa vaan vilkasliikenteisen kadun varrella.

Tämä näkymä on vielä outo, mutta se tulee vähitellen liittymään elämämme maisemiin, joita on ollut paljon: Kyrenian vuoret, jotka näin siintämässä etäisinä Nikosian keittiömme ikkunasta, kun tiskasin, Suomenlinnan puisto ja vanhat rakennukset, metsä Herttoniemessä, Huopalahden rautatieasema, junanraiteet ja puistomainen Etelä-Haagan "dachamme", puutalomme piha, jossa kasvoi kuusikymmentä puuta, Tehtaankadulla Italian suurlähetystö, jonka iltapukuista juhlaväkeä katsoin sisareni kanssa leveällä ikkunalaudalla istuen kauan sitten. Ja monet muut näkymät, joita voi katsella valokuva-albumeista.

sunnuntaina, syyskuuta 17, 2006

Sunnuntai-ilta Helsingissä

Autumn in Helsinki

Kuva: Anna Amnell
Klikkaa kuvaa, niin voit nähdä sen suurempana ja useassa eri koossa. (Flikr kohta "all sizes)