A.S. Byatt on ollut jo monta vuotta eräs lempikirjailijoistani. Pidän hänen romaaneistaan ja erityisesti kirjasta, jossa hän keskustelee kirjallisuudesta psykoanalyytikko Ines Sodrén kanssa.
Mitä merkitsee lapsuus ja vanheneminen naislukijalle ja -kirjoittajalle? A.S. Byatt kirjoittaa, että keski-iässä hän alkoi kirjoittaa preseksuaalisesta minästään ja postseksuaalisesta minästään, siis lapsuudesta ja vanhenemisesta. Hän kirjoittaa, että 30-40 -vuotiaana ihmissuhteiden verkosto merkitsi paljon. Mutta viisikymppisenä iloitsee siitä, että on saanut omaa aikaa, sellaista hyvää yksinäisyyttä, jota kaipasi lapsena ja nuorena yhteisöllisyyden ja kaiken touhun rinnalle. (Byatt ja Sodré: Imagining Characters
(Tämä kohta on osa eräästä alustuksestani Kiiltomadon keskusteluun vuonna 2004)
Parnasson blogi kertoo, että Byatt on tulossa vierailulle Suomeen. Kuka tietää, milloin?
Varmaankin Teos, joka julkaisee Byattin teoksen "Possession" suomeksi huhtikuussa 2008 nimellä Riivaus
Olen pitänyt jo monta vuotta Byattin kirjoista. "Possession" on eräs lempikirjojani. Sen voisi sanoa edustavan post-postmodernismia. Kirjan miespuolinen päähenkilö astuu postmodernismin toivottomuuden yli optimismiin.
"Riivauksessa" on lukemista ja tutkimista moneksi kerraksi. Pidän kovasti myös elokuvasta.
Possession (elokuva)
Possession Summary
Kunnioitan jo edeltä käsin suomentajien työtä.
Lisäys:
Englantilainen A S Byatt esiintyy Jyväskylän Kirjamessuilla 12. huhtikuuta. Entä Helsingissä?
Lisäys. Tänään 10.4.Helsingin Sanomat: A.S. Byattin eli Dame Antonian vierailu on peruuntunut, sillä kirjalija on joutunut selkäleikkaukseen.
Lue myös
Suvi Ahola: Tutkija taikoi kirjojen 1800-luvusta verenkarvaista proosaa. HS/Kulttuuri 10.4.2008
Ahola kirjoittaa: "romaani haastaa liki kaikki 1900-luvun lopun kirjallisuudentutkimuksen teoriat: psykoanalyysiin pohjautuvan feminisimin, postmodernismin, dekonstruktion."
Jukka Koskelainen: Nuoret oppineet vanhojen tekstien pauloissa. HS/Kulttuuri 104.2008.
Koskelainen ei käsittele (käsitä?) ollenkaan sitä, että kyseessä on postmodernismin jälkeinen eli post-postmoderni teos.
My very old blog. Vuodesta 2005-
keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2008
Helsinki remontissa
Helsinki
Originally uploaded by amnellanna
http://blogisisko.blogspot.com/2008/03/hrd-af-segerstad-kihlmanin-talo.html
maanantaina, maaliskuuta 31, 2008
Värisävyjä
Tänä aamuna ikkunastani näkyvissä katoissa oli aivan uudenlainen värisävy. Yritin heti tallentaa sen. Mutta silmä on kameraa herkempi. En saa koskaan vangittua väriä sellaisena, kuin se on luonnossa.
Olin kouluaikaan hyvin kiinnostunut kuvataiteista. Piirustus oli eräs lempiaineitani ja kävin kerran viikossa piirustuskerhossa, jonka jäsenet olivat meitä muutamaa koululaista lukuunottamatta aikuisia. Kesällä kävimme maalaamassa ulkona. Lapsuudenystäväni ja minä luimme taiteilijoiden elämäkertoja ja valokuvasimme yksinkertaisilla laatikkokameroillamme. Vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa otin maalaustunteja ja yksi valinnaisista kouluaineistani oli "crafts", jossa kokeiltiin erilaisia menetelmiä. Lapsuudenystäväni meni opiskelemaan Ateneumiin. Minusta tuli taiteenystävä, mielenkiinto jatkui.
Muutama vuosi sitten minusta alkoi tuntua siltä, että haluaisin harjoittaa itsekin jotain taiteeseen liittyvää. Digikamera tuntui ihanteelliselta. Nykyinen kamerani on entistä kevyempi, kuvaaminen on edullista, allergiat eivät haittaa. Kuvaan ihan mitä hyvänsä lähiympäristössäni. Valokuvaaminen on minulle täysin stressitön harrastus.
Tiedän, että on olemassa kameroita, joilla voisi saada aikaan loistavia kuvia, mutta sellaiset kamerat ovat liian kalliita ja liian raskaita minulle. Tyydyn siksi siihen, että voin tallentaa edes jotain siitä, mitä näen. Arvostan kovasti ihmisiä, jotka ovat kehittäneet nämä nykyajan kamerat. Valokuvaaminen ei ole enää rikkaan yläluokan harrastus. Sitä voi harrastaa jokainen.
Muistot maisemista ja niiden väreistä ovat myös tallella. Muistin varassa maalattiin ennen aikaan suuria maisemamaalauksia, joiden kaltaisia nykyajan taiteilijat eivät enää tee, mutta jollaisia ihailemme taidegallerioissa. Muistot täydentävät valokuviamme ja lisäävät niihin sävyjä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)