keskiviikkona, joulukuuta 01, 2010

Talvi


IMG_0385, originally uploaded by Anna Amnell.
Rauhallinen hetki Berliinin uudessa kirjailijaresidenssissä.

Tänään oli Kirkko ja kaupunki -lehdessä sivuilla 4-5 artikkeli, jossa  haastateltiin berliiniläistä pappia, joka toimii Weddingin kaupunginosassa, samassa jossa kirjailijaresidenssi sijaitsee.

Wedding vaikutti minusta monikulttuuriselta alemman keskiluokan kaupunginosalta. Yllä mainittu haastattelu vahvisti tätä vaikutelmaa: 60% kaupunginosan työikäisestä väestöstä saa apua valtiolta.

Alueella asuu paljon muslimiväestöä.  Suurin osa näytti minusta turkkilaisilta. Niin olivat myös rappunaapurimme, ystävällisiä turkkilaisia maahanmuuttajia, joiden kanssa päästiin heti hyvän päivän tuttaviksi, sillä Berliinissä on tapana tervehtiä saman talon asukkaita. Näin tekevät sekä nuoret että vanhat. Oli hauskaa asua hymyilevien naapureiden kanssa.

Ostimme elintarvikkeita usein metroaseman ja naapuritalon kauppiailta, jotka olivat yleensä näkyvästi maahanmuuttajia. Arabien leipä oli erityisen hyvää, ja siinä ei ollut lisäaineita eikä soijaa, jolle olen allerginen. Suomessahan soijaa laitetaan joka paikkaan, jopa jouluruokiin.

Weddingissä sijaitsee yhdeksän moskeijaa ja vain kaksi evankelista  [luterilaista] kirkkoa ja yksi katolinen kirkko.

Kommentti: lukijaystävälliset kirjat



 "Kioski- ja lentokenttäkirjallisuus" ei ole haukkumasana, vaan kertoo siitä, että kirjailija on tehnyt romaanistaan lukijaystävällisen. 

Luen juuri välipaloiksi siitä, miten Agatha Christie, lukijaystävällisten kirjojen kuningatar, toimi. John Curran: "Agatha Christie's Secret Notebooks" . Hyvin epäjohdonmukaisesti, mutta taloudellisesti (mm käytti samoja juonia eri kirjoissa naamioiden ne taitavasti), raapusteli suunnitelmiaan kouluvihkoihin, joita kertyi iso läjä. Suunnitteli kirjoja tiskatessaan ja laittaessaan ruokaa arkeologeille Mesopotamiassa, mm Aapeli Saarisalolle, joka kertoi minulle, että Agatha oli "mukava naisihminen", ihmetteli, miksi kyselin Mullivanin rouvasta. 

Agatha jaksoi istua pöytänsä ääressä niin kauan, että kukin kirja tuli valmiiksi. Tehkäämme samoin.

Tämä on onnittelu, joka harhautui..

sunnuntai, marraskuuta 28, 2010