Kaikkea ne saksalaiset keksivät

Knoblauchhaus, ainoa yksityistalo, joka säilyi ehjänä toisen maailmansodan pommituksissa Berliinin keskustassa. Kalustus on Biedermeier-tyyliä. Talossa asui 1800-luvulla suku, jonka jäsen suunnitteli talon lähellä sijaitsevan kauniin synagoogan. Arkkitehti ei ollut itse juutalainen.

Berliini yllätti minut täysin, kun olin siellä viime marraskussa kaksi viikkoa. Museot ja taidemuseot olivat loistavia - valtionmuseoissa sai lisäksi valokuvata. 

Olin lukenut tyttölyseossa pitkän saksan, osasin koululaisena ulkoa Goethen ja Heinen runoja. Heinen runojen avulla pääsin varmaankin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, sillä haastattelijani oli myös ihastunut niihin. Olin kuitenkin vieraantunut Saksasta, tullut ennakkoluuloiseksi. Saksa joutui vasaran ja alasimen väliin - toisaalla natsit, toisaalta DDR. Liikaa vastenmielisiä asioita.

Kuvia Berliinin matkalta, vanhaa  ja uutta saksalaisuutta.





Wittenbergissä oli hotellimme vieressä salaperäinen talo, jonka ovessa luki "Tarinoiden talo". Päättelimme, että se olisi lastenkirjallisuustalo. Viimeisenä päivänä menimme käymään. Se oli DDR:n museo. Museon oppaat olivat nolon tuntuisia. Vanhin heistä läksi oppaaksemme kaksikerroksiseen taloon. Paljon oli hyvin tuttua, 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku ja 1940-luvun arki, samanlaista kuin suomalaisssa kodeissakin. Meillä oli hauskaa, kun vertailtiin ihmisten elämää, ihasteltiin liinoja ja pyyheliinatelineen päällysiä. Sitten kaikki muuttui, tuli natsiajan valokuvia, DDR:n räikeitä värejä, ankeaa, kulissimaista elämää. Joka talossa piti olla poliittisten johtajien kuvia seinillä. - Ei kenelläkään ollut tuollaista, sanoi opas "hienosti kalustetusta" huoneesta, jossa oli ylellisyysesineitä.


Kysyin: Miten te kestitte sen ajan?
 - Minulla oli niin hyvät lapset, sanoi nainen kyynelsilmin.
Tein kollaasin leluista, joilla luotiin kauniita muistoja DDR:n lapsille. Siitä samasta kirjoitti Sofi Oksanen Stalinin lehmissä, lapsista, joille lapsuus on onnen aikaa - kaikesta huolimatta.

Blogisisko ® seitsemäs vuosi

Tänään alkaa seitsemäs vuosi bloggaajana. Kirjoitin 2.6.2005 ensimmäisen blogikirjoitukseni.

Olin tarkistanut netistä ja Bloggerista jo aikaisemmin, että kenelläkään muulla ei ollut blogia nimeltä Blogisisko.  Olin avannut blogini ja koettanut saada sitä siistiin kuntoon. Siihen aikaan blogit eivät olleet yhtä helppoja kuin nyt. Piti muutella koodeja, jotka vaikuttivat minusta kuin hieroglyyfeiltä.

Blogisisko ® on vanhin blogini. Alussa osoitteena oli amnellanna.blogspot.com, sitten blogisiskoKAKSI.blogspot.com ja lopuksi tämä blogisisko.blogspot.com. Yhdistin kaikki Blogisisko-blogini (1-3) yhdeksi blogiksi heti, kun se oli mahdollista Bloggerissa.

Sain digikameran vasta ensimmäisen vuoden jouluna. Sitä ennen ja sen jälkeenkin käytin netistä löytämiäni ilmaiskuvia ja netistä ostamiani kuvia. Blogisisko-blogin aihepiiri on laaja. Olen perustanut myöhemmin muita blogeja, joissa se on suppeampi. Kukat, kulttuuri ja lähihistoria tuovat vuodesta toiseen eniten lukijoita tähän blogiin. Hakusanat ovat blogin pohjalla.

Bloggaan, jotta tulisi kirjoitettua jotain uutta mahdollisimman usein, mieluiten joka päivä. Bloggaamisen on tarkoitus olla hauskaa, tuottaa iloa. Blogi on kuin koti, kuten eräs bloggaaja kirjoitti. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan.

On aika kääntää jälleen uusi lehti. 

Alkukirjainhaaste: Ke

Aurinkoinen loma, originally uploaded by Anna Amnell.

Mielessä kesäloma. Kesäunelmia Helsingin keskustan näyteikkunoista. Alkukirjainhaaste 27

On ollut pitkä päivä - tai vuorokausi. Olen laittanut uuden tietokoneen käyntiin, opetellut uuden systeemin. Facebookin en ole vielä päässyt.:) Vanhasta koneesta saamani sähköisku pani vauhtia uudistukseen.

Nettikiusaajat tuhlaavat aikaansa

Mikki Puhelin Photo: Anna Amnell
Blogisisko ® : Olen saanut joitakin päiviä sitten Patentti- ja rekisterihallitukselta virallisen todistuksen rekisteröinnistä.

En ole suinkaan ainoa bloggaaja, joka on hankkinut bloginsa nimelle suojaa. Muualla maailmassa meitä on jo paljon, Suomessa ainakin muutamia.

Kannattaa rekisteröidä ajoissa, jotta mitään vahinkoa ei pääse tapahtumaan. Suurin osa bloggaajista on onneksi hyvin kohteliaita ja ystävällisiä ihmisiä ja kunnioittaa toisten bloggaajien henkistä omaisuutta - sitähän nämä blogit ovat. Joillakin on myös konkreettisia ideoita: reseptejä, blogipohjia, käsityömalleja ym.

Useimmille meistä blogit tuottavat iloa ja huvia. Niihin tallentuu muistoja, mietteitä ajan tapahtumista, ajatuksenvaihtoa blogiystävien kanssa.

Kuluneen kuukauden aikana olen saanut yllätyksekseni lisää pysyviä lukijoita kaikkiin blogeihini, varsinkin nukkekotiblogiin ja kirjallisuusblogeihin. Se on ollut hauskaa, vaikka en ole ehtinyt niihin kirjoittaa uutta asiaa. Blogit alkavat elää omaa elämäänsä.

Tästä blogista ovat vähentyneet tilapäiset Googlen kautta tulevat lukijat. He ovat hämmentyneitä siitä, että Googleen on ilmestynyt "Blogisisko", joka kirjoittelee outoja ja jonka blogi on lakkautettu häiriöiden vuoksi. Varsinkin englanninkieliset ovat ymmärtäneet Wordpressin syyt lakkauttamiseen.

Wordpressissä hetken oleillut henkilö oli hakenut blogistani joitakin sanontoja, joita hän jäljitteli, niin että monet lukijat hämmentyvät. Muutamat kanssakiusaajat ovat esittäneet asiattomia väitteitä.

Jos tulet usein tähän blogiin Googlen kautta, voit klikata tämä blogin nimen alla olevaa kohtaa, jossa sanotaan "lisää kohteesta Blogspot tms." Silloin tulevat esille vain tämän blogin kirjoitukset. Voit kirjoittaa hakuikkunaan myös tämän blogin osoitteen "blogisisko.blogspot.com".

Tästä tilanteesta on ollut eniten haittaa niille, jotka ovat hakeneet tästä blogista tietoa eri aloilta. Sen löytäminen on tullut vaikeammaksi. Sitä vartenhan tavaramerkkien rekisteröinti on otettu käyttöön: jotta saman tuotenimen käyttö ei aiheuttaisi sekaannusta!

Nettikiusaajat ovat tuhlanneet aikaansa minun kannaltani. Minulle ei ole ollut tästä blogista mitään taloudellista hyötyä. En etsi myöskään kansansuosiota. Suuret kävijämäärät ovat syntyneet itsestään, vähitellen. (Luonnollisesti voin myöhemmin käyttää tekstejäni muuallakin.)

Tämä on ollut tietenkin epämiellyttävää, mutta valitettavan tuttua Kiiltomadon ajoilta, jolloin esiintyi samanlaisia kiusaajia, pahempiakin.

Onneksi olen aikuinen ihminen. Lapsille ja nuorille nettikiusaajien kohteeksi joutuminen voi olla tuhoisaa.

Herätys, kiusaajat netissä ja muualla, keksikää parempaa tekemistä!

Ks nettikiusaaminen poliisin sivuilta

Klikkaa hakusanoja 'nettikiusaaminen', koulukiusaaminen'.

Fantastiset varjot

Aurinko paistoi illalla hetken niin, että muodostui noin kaunis kuvio kaapin kylkeen. Muutamassa minuutissa se oli kadonnut.

Tämä on ensimmäinen kuva, jonka laitoin Macin kautta ihan omalla yrityksellä. Näin se alkaa.