suuri koko raitiovaunusta
My very old blog. Vuodesta 2005-
maanantaina, marraskuuta 19, 2012
pakinaperjantai 312. Lempivelkani
Olin seitsemän vuotta vanha, kun muutin maalta kaupunkiin. Oli kova asuntopula. Saimme aluksi vain yhden huoneen sukulaisten talosta. Asuin samassa pikkupietarinpihamaisessa pihassa monta vuotta vähän isommassa kodissa.
Naapurissamme asui huoneen ja keittiön asunnossa toimittaja ja hänen eläkkeellä oleva opettajasisarensa. Veli asui kamarissa, sisar keittiössä.
Heidän ullakkonsa eli vinttinsä, kuten Savossa sanottiin, oli täynnnä kirjoja ja lastenlehtiä. Kun opin lukemaan, aloitin lastenlehdistä. Toimittaja sai jatkuvasti arvostelijankappaleita, joita luin koko lapsuuteni ja kouluvuosieni ajan. Pikkusiskoni teki samoin vähän myöhemmin.
En pysty kuvittelemaan, millainen ihminen olisin, jos ei olisi ollut tuota ullakkoa. Se oli niin kuin lumottu torni, josta avautuivat laajat maisemat. En ollutkaan köyhässä sodanjälkeisessä Suomessa, sillä koko maailma oli minun.
Tunnen olevani loputtomassa kiitollisuudenvelassa niille kirjailijoille, joiden kirjoja luin lapsena. Sitä velkaa maksan mielelläni.
Minulla oli päälläni vaaleanturkoosi vekkihame ja samanvärinen liivi, kun menin ensimmäistä kertaa kouluun. Liivissä oli nauhakoristelu. Äidit olivat saattamassa meitä lapsiaan. Seisoimme äidit ja lapset juhlasalin takaosassa.
Äiti oli nuori ja kaunis ja yhtä innoissaan kuin minäkin. Hänen silmänsä loistivat. Pidin äitiä kädestä kiinni ja odotin, milloin minun nimeni huudettaisiin.
Kun se hetki tuli, laskin äidin kädestä irti ja juoksin suuren salin poikki opettajani luo. Koulu oli alkanut. Rakastin lapsena koulua.
Naapurissamme asui huoneen ja keittiön asunnossa toimittaja ja hänen eläkkeellä oleva opettajasisarensa. Veli asui kamarissa, sisar keittiössä.
Heidän ullakkonsa eli vinttinsä, kuten Savossa sanottiin, oli täynnnä kirjoja ja lastenlehtiä. Kun opin lukemaan, aloitin lastenlehdistä. Toimittaja sai jatkuvasti arvostelijankappaleita, joita luin koko lapsuuteni ja kouluvuosieni ajan. Pikkusiskoni teki samoin vähän myöhemmin.
En pysty kuvittelemaan, millainen ihminen olisin, jos ei olisi ollut tuota ullakkoa. Se oli niin kuin lumottu torni, josta avautuivat laajat maisemat. En ollutkaan köyhässä sodanjälkeisessä Suomessa, sillä koko maailma oli minun.
Tunnen olevani loputtomassa kiitollisuudenvelassa niille kirjailijoille, joiden kirjoja luin lapsena. Sitä velkaa maksan mielelläni.
Minulla oli päälläni vaaleanturkoosi vekkihame ja samanvärinen liivi, kun menin ensimmäistä kertaa kouluun. Liivissä oli nauhakoristelu. Äidit olivat saattamassa meitä lapsiaan. Seisoimme äidit ja lapset juhlasalin takaosassa.
Äiti oli nuori ja kaunis ja yhtä innoissaan kuin minäkin. Hänen silmänsä loistivat. Pidin äitiä kädestä kiinni ja odotin, milloin minun nimeni huudettaisiin.
Kun se hetki tuli, laskin äidin kädestä irti ja juoksin suuren salin poikki opettajani luo. Koulu oli alkanut. Rakastin lapsena koulua.
Kaunis Helsinki marraskuussa 1
(kuva oli kadonnut, jospa se nyt pysyy)
Tämä on eräs kauneimpia kohtia talvisessa Helsingissä. Joulukuuset, valot, Penrosen laatat. Tässä tulee hyvä mieli iltakävelyllä.
sunnuntaina, marraskuuta 18, 2012
Värikollaasit 101 -
Minulla ei ole mitään kuvia, joissa olisi täsmälleen tämä väri. Mutta tein kaksi kollaasia, molemmat Berliinistä. Toinen on sufi-ravintolan nurkkaus. sufismi on islamin mystinen suuntaus. Suurempi koko täällä. Lisäys-kävimme - 2010 marraskuussa - Berliinissä syömässä sufiravintolassa kasvisaterian. metroasema Mehringdamm.
värikollaasit 101
Toinen on Art Deco-portaikko Berliinistä, jälleenrakennetusta juutalaisesta kaupunginosasta, jonka natsit tuhosivat aikoinaan.
Lisää kuvia Hackesche Höfestä
värikollaasit 101
Toinen on Art Deco-portaikko Berliinistä, jälleenrakennetusta juutalaisesta kaupunginosasta, jonka natsit tuhosivat aikoinaan.
Lisää kuvia Hackesche Höfestä
Bluegrass-ilta
Oli varsinainen Amerikan muisteluilta, kun nähtiin ensin hauska elokuva 'O Brother, Where Art Thou?[Voi veljet, missä lienet?] ja kuultiin sitten bluegrass-musiikkia suoraan Nashvillestä, useita lauluja, joita oli elokuvassakin.
Amerikkaa ei ymmärrä, jos ei tunne sen maaseutua, jossa ihmiset asuivat varsinkin aikaisemmin pitkien matkojen päässä, monesti vaatimattomissa asunnoissaan. Niille seuduille olivat muuttaneet köyhät skotlantilaiset ja irlantilaiset. Radio oli tärkeä vanhoina aikoina. Musiikki piti hengissä, kun oltiin vaikeuksissa.
Amerikkaa ei ymmärrä, jos ei tunne sen maaseutua, jossa ihmiset asuivat varsinkin aikaisemmin pitkien matkojen päässä, monesti vaatimattomissa asunnoissaan. Niille seuduille olivat muuttaneet köyhät skotlantilaiset ja irlantilaiset. Radio oli tärkeä vanhoina aikoina. Musiikki piti hengissä, kun oltiin vaikeuksissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)