Lukuvuorossa "Edda"

Nyt kannatamnme ihan tosissamme Akateemista kirjakauppaa. Joka viiikko on ostettu jokin kirja. Lukuvuorossa Edda, jonka mieheni osti tänään pyynnöstäni ruokakaupassa käydessään. Katsotaan, mitä 1948 syntynyt kirjailija kirjoittaa 1950-luvun Helsingistä.  Eeva Kaarina Aronen: Edda. 2014 Teos.

Värikollaasi 196: black, red & green

Koira odotti emäntäänsä ruokakaupan oven edessä Korkeavuorenkadulla.
Alkuperäinen kuva on vuodelta 2007.
Oikeanpuoleinen kuva on osa kukka-asetelmaa pietarilaisen Art Nouveau -kahvilan edessä.

Värikollaasi 196

Kukkapäiväkirja

Blogi voi olla myös kukkapäiväkirja

Tallennan blogiin kuvan kukista, joita olen saanut mieheltäni tai muilta. Opettelen käyttämään uutta kameraa, ja otin sillä kuvia ruusuista, joita olen saanut. Kuvilla on hauskaa leikkiä. Minulla ei ole mitään kallista kuvankäsittelyohjelmaa, vain kaksi ilmaista.


 

Yksi näistä ruusuista on monistettuna yllä olevassa kollaasissa.

Parasta elämässä: ihmissuhteet

"Menestystä on monenlaista: tieteellistä, teknologista ja taloudellista. Menestyä voi myös urheilussa ja kulttuurissa. Kuninkuuslaji on nähtävästi elämä. Mikään ei ole hienompaa kuin ihmissuhteissa onnistuminen. Harva asia on arvokkaampi kuin läpi vuosien hyvinä ja lämpiminä säilyvät suhteet perheeseen ja vanhoihin ystäviin. "
Björn Wahlroos Pääkirjoitus/Menestyjä 2014.
13.9.2014 Helsingin Sanomien yhteydessä ollut ilmoitusliite.

Sophie Hannah: Nimikirjainmurhat

Ensivaikutelma oli pettymys. Ensimmäiset sivut eivät vaikuttaneet Agatha Christieltä. Kirjoitin Facebookiin: 

Luin juuri Agatha Christien At Bertram's Hotel vaikka kuinka monetta kertaa. Mieheni osti 
11. 9. 2014 (kuitin mukaan klo 9:36) ruokakaupasssa käydessään Akateemisesta kirjakaupasta uuden "Poirot-kirjan".  Huom! Kuvassa tuoli zagrebilaisesta hotellista, jossa Christie yöpyi matkustaessaan Idän pikajunalla. Kirjojen kansien kuvat eiv ät pysy Bloggerissa, joten tämä kuva.

Luettuani pari sivua, ajattelin, että tämä ei vaikuta Christieltä - eikä Poirotilta. Harmi. Sitten ajattelin, että ehkä vain kuvittelin, mutta internettiä luettuani huomasin, että jotkut muutkin ovat sanoneet samaa. Uskon, että suomennos saattaa olla parempi. Täytyy käydä vilkaisemassa kirjakaupassa, pärjääkö suomentaja paremmin Christien tunnelman ja 1920-luvun kielen luomisessa.

Sitten ääneen pääsi Edward Catchpool, nuori poliisi, jonka kanssa eläkkeellä oleva Poirot alkaa tutkia outoa murhaa.

Jatkoa kirjan lukemisen jälkeen (12.9.2014):

Luettuani koko kirjan pikavauhtia ajattelen, että se oli liian pitkä, 373 sivua. Sitä myydään valtavalla mainoskampanjalla kymmeniin maihin. Uskon, että siitä tehdään ehkä piankin elokuva, joka saattaa olla parempi kuin kirja.

Eräs englantilainen kriitikko sanoo, että Christie-fanit ovat seitsemännessä taivaassa. En minä ainakaan. Jos olisin selannut kirjaa kirjakaupassa, en olisi ehkä raskinut ostaa sitä. Mutta olin pyytänyt miestäni tuomaan sen sanoen, että pitäähän tällainen kirja lukea.

Parasta kirjassa on, että Poirot on oikea Poirot, mutta hänen omituisuuksiaan - pedanttisuutta, omahyväisyyttä -  korostetaan ehkä liikaa.

Koska en ole kirjabloggaaja, en kirjoita enempää. Laitan linkkejä muiden kirja-arvosteluihin.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1407550754061 (ennakkotietoja, ei kritiikkiä)

Täällä The Guardian -lehdessä ankarampaa kritiikkiä kuin minulla:
http://www.theguardian.com/books/2014/sep/09/monogram-murders-sophie-hannah-hercule-poirot-agatha-christie-novel-review

Juoni huikea. Kritiikko pitää Poirotia elottomana. En sanoisi ihan samaa. Mutta siinä olen samaa mieltä, että puuttuu Agathan "sublime simpilicity". Sanoisin saman toisin:  lämpö ja kodikkuus puuttuvat.

Huom. blogikirjoitukseni Agatha Christien  omia 1920-luvun kirjoja.

Lisäys 10 päivää myöhemmin:

Kyösti Niemelä: Poirot saapuu 2000-luvulle HS/Kulttuuri 22.9.2014

Poirot palaa viileänä (Aamuset)

Lue ilmaiseksi netistä kaksi Agatha Christien kirjaa: esikoisteos Stylesin tapaus ja Salainen vastustaja. (molemmat englanniksi)