Hercule Poirot ja Immanuel Kant

I wonder if Christie was influenced by Kant when she created Poirot.

Immanuel Kant piti kodissaan tässä talossa (silloisessa Königsbergissä) luentoja opiskelijoille varhain viiden kuuden maissa aamulla. Hän läksi sääännöllisesti päiväkävelylle, ja paikalliset ihmiset tarkistivat kellonsa sen mukaan. Kant ei matkustanut koskaan ulkomaille, pysyi kotiseudullaan ja sen lähistössä. Hän julkaisi pääteoksensa vasta 60-vuoden iässä. Hän muistutti Poirot'ta pikkutarkkuudessaan. Totuus, hyvyys ja kauneus olivat hänen pääteostensa aiheina, sekin sopii Poirot'lle. Onkohan Agatha Christie saanut Kantista ideoita? Agatha luki lapsesta asti kotinsa laajan kirjaston teoksia.
(Näin huonossa kunnossa olevan Kantin talon FB:ssa ja tämä tuli mieleen)

Kant ja Poirot ovat molemmat pikkutarkkoja, älykkäitä ja säännöllisyyttä ja siisteyttä rakastavia. Molemmat korostavat järjen ylivoimaisuutta, muistaen kuitenkin totuuden, kauneuden ja hyvyyden.

Photo: The British Library 
Image taken from page 54 of 'Antropologia generale. Lezioni su l'uomo secondo la teoria dell'evoluzione ... raccolte e pubblicate ... da G. Raverdino e G. B. Vigo'

Sophie Hannah: Nimikirjainmurhat

Ensivaikutelma oli pettymys. Ensimmäiset sivut eivät vaikuttaneet Agatha Christieltä. Kirjoitin Facebookiin: 

Luin juuri Agatha Christien At Bertram's Hotel vaikka kuinka monetta kertaa. Mieheni osti 
11. 9. 2014 (kuitin mukaan klo 9:36) ruokakaupasssa käydessään Akateemisesta kirjakaupasta uuden "Poirot-kirjan".  Huom! Kuvassa tuoli zagrebilaisesta hotellista, jossa Christie yöpyi matkustaessaan Idän pikajunalla. Kirjojen kansien kuvat eiv ät pysy Bloggerissa, joten tämä kuva.

Luettuani pari sivua, ajattelin, että tämä ei vaikuta Christieltä - eikä Poirotilta. Harmi. Sitten ajattelin, että ehkä vain kuvittelin, mutta internettiä luettuani huomasin, että jotkut muutkin ovat sanoneet samaa. Uskon, että suomennos saattaa olla parempi. Täytyy käydä vilkaisemassa kirjakaupassa, pärjääkö suomentaja paremmin Christien tunnelman ja 1920-luvun kielen luomisessa.

Sitten ääneen pääsi Edward Catchpool, nuori poliisi, jonka kanssa eläkkeellä oleva Poirot alkaa tutkia outoa murhaa.

Jatkoa kirjan lukemisen jälkeen (12.9.2014):

Luettuani koko kirjan pikavauhtia ajattelen, että se oli liian pitkä, 373 sivua. Sitä myydään valtavalla mainoskampanjalla kymmeniin maihin. Uskon, että siitä tehdään ehkä piankin elokuva, joka saattaa olla parempi kuin kirja.

Eräs englantilainen kriitikko sanoo, että Christie-fanit ovat seitsemännessä taivaassa. En minä ainakaan. Jos olisin selannut kirjaa kirjakaupassa, en olisi ehkä raskinut ostaa sitä. Mutta olin pyytänyt miestäni tuomaan sen sanoen, että pitäähän tällainen kirja lukea.

Parasta kirjassa on, että Poirot on oikea Poirot, mutta hänen omituisuuksiaan - pedanttisuutta, omahyväisyyttä -  korostetaan ehkä liikaa.

Koska en ole kirjabloggaaja, en kirjoita enempää. Laitan linkkejä muiden kirja-arvosteluihin.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1407550754061 (ennakkotietoja, ei kritiikkiä)

Täällä The Guardian -lehdessä ankarampaa kritiikkiä kuin minulla:
http://www.theguardian.com/books/2014/sep/09/monogram-murders-sophie-hannah-hercule-poirot-agatha-christie-novel-review

Juoni huikea. Kritiikko pitää Poirotia elottomana. En sanoisi ihan samaa. Mutta siinä olen samaa mieltä, että puuttuu Agathan "sublime simpilicity". Sanoisin saman toisin:  lämpö ja kodikkuus puuttuvat.

Huom. blogikirjoitukseni Agatha Christien  omia 1920-luvun kirjoja.

Lisäys 10 päivää myöhemmin:

Kyösti Niemelä: Poirot saapuu 2000-luvulle HS/Kulttuuri 22.9.2014

Poirot palaa viileänä (Aamuset)

Lue ilmaiseksi netistä kaksi Agatha Christien kirjaa: esikoisteos Stylesin tapaus ja Salainen vastustaja. (molemmat englanniksi)

Poirot ja art deco

Tämä Bulevardin varrella oleva talo tuo aina mieleen Hercule Poirot  - TV-sarjan.




Runeberginkadun parvekkeet ovat samaa tyyliä

Hercule Poirot -sarjan ajankuvaa on ikävä.  Hiukan lohdutusta tuovat jotkut Helsingin rakennuksista.
Englantilaiset TV-sarjat ovat tyylikkäitä, kaikki yksityiskohdat täsmäävät, värit, vaatteet, sisustus.
Muillakin on ikävä. Lue ja katso kuvia Poirot-elokuvien maailmasta:

Poirotin koti on 30-luvun modernismia ei tyylipuhtaasti art decoa, koska Poirot olisi pitänyt sit' liian hienona - Agatha Christien mukaan.

Goodbye to the splendid 1930s world of Poirot

Mies Hercule Poirot'n takana

Me tunnemme naisen Hercule Poirot'n takana, Agatha Christien. Mutta millainen onkaan David Suchet (valokuva), mies joka on ainoa oikea Hercule Poirot useimpien katsojien mielissä ja joka oli paras Poirot myös Agatha Christien mielestä?

Olet nähnyt Suchet'n valokuvan ja nyt voit kuulla Suchet'n puhuvan sekä normaalilla David Suchet -brittiaksentilla että huolella opettelemallaan Hercule Poirot-aksentilla. Ja niin kuin ehkä arvaattekin, hänellä on pehmusteita ("my armadillo suit"). Ne luovat pyylevän Poirot'n, joka on uimarannallakin täysissä varusteisssa: puku, liivit, tyylikäs paita ja solmio, huolellisesti kiillotetut kengät, asuun sopiva hattu, napinlävessä elävä kukka tai belgialaiselta nuoruudenaikaiselta ihastuksenkohteelta saatu kukkakoru.

David Suchet (lue Wikipedian artikkeli) on latvianjuutalaisen lääkärin ja englantilaisen näyttelijättären poika. Äidin puolelta hänen esivanhemmissaan oli ranskalaisia. Suchet on lyhennetty nimestä Suchedowitz.

Suchet oli Aslanin ääni englantilaisessa Narnia -TV-sarjassa. Se sopii hänen maailmankatsomukseensa, sillä hän on tunnustuksellinen anglikaaninen kristitty ja on lukenut Luukkaan evankeliumin äänikirjaksi, joka on hyvin suosittu. Shakespeare-näyttelijä ja TV-sarjan Poirot David Suchet on aateloitu.

Minua Hercule Poirot kiehtoo kovasti, koska hän muistuttaa kovasti isoisääni. Hän oli myös pieni kooltaan kuten Poirot, hymyilevä ja ystävällinen mies. Monet ilmeet ovat samanlaisia.

Junat

Kuvassa on tyttäremme amerikkalaisen junan vieressä poseeraamassa, muistaakseni Washington DC:ssä. Emme matkustelleet Pohjois-Amerikassa junalla, mutta Eurooppaa kiersimme kuukauden Eurail-lipuilla kahtena kesänä.

Junalla matkustamista on pidetty vanhanaikaisena "mummojen", Miss Marplen elämäntyylinä, menneen maailman tapana liikkua paikasta toiseen. Agatha Christie itsekin kertoo muistelmissaan, kuinka vapautuneeksi ja itsenäiseksi hän tunsi itsensä saatuaan ajokortin ja oman auton. Mutta nimenomaan englantilaiset junat ovat sitä nostalgiaa, josta pidän. Katselemme usein Miss Marple, Hercule Poirot ja Sherlock Holmes -TV-sarjoja, joita olemme nauhoittaneet itsekin paljon.

Junalla matkustamisesta on kuitenkin tulossa uudenaikainen ja suositeltu tapa matkustaa, sillä se säästää luontoa. Englannin anglikaaninen kirkko on päättänyt, että sen työntekijät matkustavat aina kun mahdollisista junalla, myös ulkomaille. Suomesta en ole kuullut vastaavanlaista edes vihreiden taholta.

Parasta on, että junassa on mukavaa matkustaa. Voi lukea, tehdä käsitöitä tai nukkua jos ei keksi parempaa tekemistä. Maisemia ei voi katselle, sillä nykyiset junat kulkevat liian nopeasti. Edelleen toteutumaton haaveeni on matkustaa junalla Kiinaan. Jotkut tuttavat ovat tehneet sen matkan useitakin kertoja. Siihen asti voi vain muistella entisiä junamatkoja. En kuitenkaan niitä kovalla puupenkillä kahdeksan tuntia kestäneitä matkoja Savoon opiskeluaikana. Mieluummin vaikkapa tätä:

Aamulla varhain juna on pysähtynyt metsän keskelle. Ikkunasta näkyy puistomainen maisema, jossa on reheviä lehtipuita. Kaurisemo vasoineen on pysähtynyt katsomaan junaa. Tuo satumainen maisema on jäänyt mieleeni ihanteellisena. Jotain samaa saattoivat varmaankin kokea entisaikojen matkustajat jotka liikkuivat vaunuilla, ratsain tai kävellen halki Euroopan.

Täältä löytyy pitkä luettelo elokuvista, joissa juna on tärkeä. Trains in Movies.

Aamulla

aamulla, originally uploaded by amnellanna.

Juhannuskokko jäi näkemättä tänä vuonna. sillä kurkku oli kipeänä. Se meni ohi levolla. En valita, sillä mikään tämän kevään flunssista ei ole iskenyt meihin. Juhannus sujui hyvin kotonakin lukien ja uusia Agatha Christien Poirot- DVD videoita katsellen. Pidän niistä englantilaisista TV-sarjoista, jotka ovat taitavasti tehtyjä, joissa mikään ei riko tunnelmaa ja ajankuvaa.