Portugalia

Rita antoi tämän kauniin portugalinkielisen, brasilialaisen tunnustuksen. Bloggaajien maailma on entistä kansainvälisempi.

Unet ovat usein todellisuutta kauniimpia

"Sellaisina aamuina
ei lainkaan haluaisi
herätä unimaailmasta."
Una Reinman

Näin on usein. Näen hyvin kauniita unia. Joskus ne ovat postmodernin kaoottisiakin, mutta aina visuaalisesti nautittavia. Pari kertaa olen myös "kuullut" unessani musiikkia.

Kommentti Unan maailma -blogiin.

Hätä keinot keksii

Kun tilaa on vähän, pienet huonekalut ovat tarpeen. Ikean erittäin halpa pikkupöytä palvelee meillä sohvapöytänä ja muuna apupöytänä, tässä se tarjoaa paikan teetarjottimelle. Tämä pöydän päällä voi kirjoittaa kannettavalla tietokoneella, sen voi laittaa yöpöydäksi, sen korkeutta voi säädellä, siis vaikkapa lapsen työpöydäksi. Ainakin ulkolaisissa sisustuslehdissä näkee samaa ideaa, mutta moninkertaisella hinnalla myytävänä.

Illalla on kaikki paremmin

Oppera on nähtävästi suunniteltu nähtäväksi illalla.





Iltakävelyllä

Valoverho

Kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy vastavalossa valoverho, jonka olen laittanut kokeeksi erkkeriin. Suurkaupungissa asuminen merkitsee yleensä sitä, että muut ihmiset ovat lähellä. He istuvat samassa bussissa ja raitiotievaunussa, he törmäävät vastaan tungoksessa, he seisovat vierellä tavaratalon rullaportailla ja ruokakaupan jonossa. Pidän siitä, että elämä kuhisee ympärilläni, mutta kaipaan samalla yksityisyyttä. Näin ajattelevat varmaan muutkin.

Kadun toisella puolen on korkeita kerrostaloja. Olen asunut tässä talossa kohta kaksi kuukautta ja olen nähnyt vain kerran jonkun henkilön katsomassa ulos ikkunasta. Vastapäisten talojen ikkunoissa on rullaverhoja, valoverhoja, laskosverhoja, puisia ja metallisia säleverhoja.

Istun pöydän ääressä kirjoittamassa. Tässä ikkunassa ei ole vielä valoverhoa. Verhot on vedetty useimmiten ikkunan eteen. Keittiössä on metalliset säleverhot, jotka toimivat siellä erinomaisesti. Ihmeellistä kyllä ne vaikuttavat tunnelmallisilta, koska ne siivilöivät valoa ja muodostavat kiinnostavia kuvioita vastapäiseen seinään. Makuuhuoneen ikkunoiden edessä on koko vuorokauden puuvillaiset toile de jouy -kuvioiset verhot. Entiset keittiönverhot, eräät lempiverhoistani. Ne ovat haalistuneen sinivalkoiset ja päästävät valoa sisään päivällä sopivasti ja pimentävät yöllä sopivasti.



Olen tottunut siihen, että edessäni on avara näkymä yli kaupungin ja saan katsella rauhassa ilos ikkunasta. Nyt tuijotan noita vastapäisiä taloja ja tunnen itseni tirkistelijäksi. Joku on sanonut, että paras näkymä kirjailijalle on ruma varastonseinä, sillä silloin mielikuvituksen on pakko lentää. En ole ihan varma siitä, onko tuo totta.

Blog Action Day: Bikes

Helsinki Citybike. Photo: Anna Amnell

Helsingin kaupungin melkein ilmainen polkupyörä (vuokra 2 euroa) on pirteä ja raikas kuin suoraan puusta poimittu kypsä sitruuna.


Almost free Helsinki Citybike is as sweet as a fresh ripe lemon picked from the tree. (rent 2euros)

Minulla ei ole polkupyörää, mutta kävelen ja käytän julkisia kulkuneuvoja. Matkustan harvoin lentokoneella. Lempikulkuneuvojani ovat raitsikka, laiva ja juna.