Kommentti: luonnontieteet ja uskonto

In life there are many things greater than science.
Elämässä on monia luonnontiedettä suurempia asioita.

Kommentti ja vastine Jani Kotakosken blogin kirjoitukseen Natsikortti viuhuu Saturday, 20th March, 2010.

Hyvä Jani,
me pidämme kaikki luonnontieteitä erittäin tarpeellisina ja olemme kiitollisia luonnontieteitten lukuisista hyvistä saavutuksista. Niiden avullahan voidaan yleensä edistää hyvää ja onnellista elämää.

Mutta luonnontieteet eivät voi sanoa meille, mitä hyvä elämä on. Sen määrittelyyn tarvitaan filosofiaa, arvoja, metafysiikkaa.

Tieteen tarpeellisuus perustuu siis uskontoon tai uskontoa muistuttaviin metafyysisiin maailmankatsomuksiin, jotka saavat olla vapaassa demokraattisessa maailmassa reilussa kilpailussa.

Oli erittäin asiallista mainita natsit aikaisemmassa blogikirjoituksessa, jota Kotakoski kommentoi, sillä heillä oli loistavia tiedemiehiä, mutta he perustivat maailmankuvansa älykkyydestään ja oppineisuudestaan huolimatta ideologialle ja uskonnolle [uuspakanuudelle, ks esim Googlesta 'Germanic Neopaganism'], joka koitui miljoonien tuhoksi. Ei ole siis yhdentekevää, mihin me uskomme. Luonnontiede ei voi neuvoa meitä siinä asiassa.

Toinen kommenttini, vastaus Janin omaan blogiinsa kirjoittamaan kommenttiin:

Tieteellistä moraalia on yritetty luoda ennenkin, mutta tuloksista ollaan eri mieltä. Esimerkiksi Schopenhaer moitti Immanuel Kantin etiikkaa sanomalla, että se on vain kristillisen etiikan ylösalaisin kääntämistä ja muistuttaa kristillistä etiikkaa yhtä paljon kuin puujalka elävää jalkaa.

Photo Friday: 'Pleasure'

a source of pleasure

This tree in St. John's park in Helsinki has been a source of pleasure for me during twenty years. I have seen it grow.

Tämä lehmus tuotti minulle iloa kahdenkymmenen vuoden ajan. Seurasin sen kasvua, sen vaiheita eri vuodenaikoina. Nyt se on muisto, joka ilahduttaa.

Intia: hennakuviot

Tyttäreni heltyi, kun nuoret tytöt mainostivat hänelle uimarannalla jalka- ja käsihoitoa. Siihen sisältyivät nämä hennakuviot.

Kuvioiden kesto riippuu siitä, mitä aineita käytetään. Jos käytetään vahvoja aineita (joskus suorastaan myrkyllisiä), kuviot kestävät kauan, mutta saattavat aiheuttaa pahoja elinikäisiä allergioita.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95037.pdf

Töölön korttelipihat

Töölön korttelipihat voisivat olla kuin pieniä puistoja, jos talot eivät olisi laittaneet aitoja. Ne jakavat suuren pihan osiin, joissa saattaa olla vain muutama auto asvalttipihalla.

Nämä korttelipihat oli suunniteltu olemaan keitaita kivitalojen keskellä, ja sitähän ne ovat jossain määrin. Kasvaahan niissä mahtavia puita. Ehkäpä tulevaisuudessa yhä usemmat pihat vapautuvat autoista ja aidoista.

Kodit: Suomenlinna, Punavuori, Kaartinkaupunki, Ullanlinna, Eira

Vasemmalla Suomenlinnnan kodin Nooakin arkin ovi ja itse talo kirkkopuiston puolelta sekä Korkeavuorenkadun kodin ikkunasta nähtyjä 1800-luvun rakennuksia

Seuraavissa linkeissä kaksi erikoislaatuista tarinaa opiskeluajoiltani! Ensimmäinen opiskelija-asunto Helsingissä oli palvelijanhuone ruotsinkielisen varatuomarin perheessä Punavuoressa Pöllön korttelissa. Näin ikkunasta sisäpihalle, jossa oli sijainnut 1800-luvulla pieni puurakennus, jossa asuivat opiskeluaikanaan myös Runeberg, Snellman ja Cygnaeus. Runeberg kirjoitti mm Saarijärven Paavon siella asuessaan.




Iso Roobertinkatu 17-19 (kirjoitukseni talohistoriikissa)
Arkkitehti Gustaf Estlander, rakennusvuosi 1912. Lue myös: Kun myrsky riehui Rööperissä. Erikoislaatuinen tarina tämäkin monessa mielessä.

Oman perheen ensimmäinen koti oli Pikku-Konviktin opiskelija-asuntolassa Kaartinkaupunginosassa Ruutanan korttelissa.
Pieni Roobertinkatu 4-6, arkkitehti G.W. Nyberg, rakennusvuosi 1911.

Asuimme kolme vuotta Suomenlinnassa Nooakin arkki-nimisessä 1760 valmistuneessa kivitalossa. Lue Koti Suomenlinnassa 1970-luvulla (Kirjoituksessani on linkki Nooakin arkin restaurointisivuun)
Kuviani

Asuimme pari kolme vuotta myös Tehtaankadulla Lars Sonckin ja Arvo Muroman suunnittelemassa rakennuksessa Punavuoressa korttelissa 233. Rakennus on valmistunut vuonna 1935, ja tyyli oli karu. Modernismi oli vallannut arkkitehtuurin.

Kadun toisella puolen on Eira, ja vastapäätä korttelissa 218 kaunis Italian suurlähettilään residenssi. Arkkitehti Gustaf Estlander, rakennusvuosi 1912.

Meidän asuessamme Ullanlinnassa Korkeavuorenkadulla Sillin korttelissa lähellä oli monia 1800-luvulla rakennettuja kauniita taloja, esimerkiksi 1888 valmistunut Ohrana Punanotkonkadun ja Korkeavuorenkadun kulmassa Kultakalan korttelissa. Arkkitehti oli Axel Högberg.
Korkeavuorenkadun toisella puolella Kultakalan korttelissa on Karl Hård af Segerstadt ja Bertel Jungin suunnittelema Kihlmanin talo (1898).

Sillin korttelissa on myös kaunis vihreä talo, "Korkeavuori" (Vilho Lekman, 1908)