perjantaina, joulukuuta 16, 2005

Joulu monikulttuurisessa maassa. Xmas stamps from Canada



Joka joulu minua hävettää, kun lähetän joulukortteja Kanadaan ja muualle ulkomaille. Saan sieltä kortteja ja kirjeitä, joissa on kauniita jouluaiheisia postimerkkejä. Suomessa on vain tonttumerkkejä. Mitään varsinaisia joulumerkkejä eli uskonnollisesta juhlasta kertovia merkkejä ei yleensä ole.

Yleensä varaamme jo kesällä joitakin merkkejä, joissa on kirkkojen ja keskiaikaisten patsaiden kuvia tai kuvia talvisesta luonnosta. Joulun aikaan niitä ei ole useinkaan enää saatavissa. Periaatteesta emme osta tonttumerkkejä, vaikka pidämme joulutontuista, käytämme niitä joulukoristeina kodissamme ja otamme jouluna esille kaikki kauniit tonttukirjat. Saatamme käyttää tonttumerkkejä tms kirjeensulkijoina.

Uskonnollisaiheisten joulumerkkien ja yleensä joulun vieton laimentamista ja jopa poistamista mainostetaan Suomessa sillä, että täällä on niin paljon ihmisiä, jotka eivät vietä joulua. Todellisuudessa suurin osa suomalaisista on kristittyjä ja viettää joulua.

Asuin yhdeksän vuotta Kanadassa, kaksi vuotta ontariolaisessa pikkukaupungissa ja seitsemän vuotta Torontossa. Kanadan perustuslakiin on kirjoitettu monikulttuurisuus. Jokainen voi viettää siellä rauhassa omaan kulttuuriinsa ja uskontoonsa liittyviä juhlia, myös enemmistö eli kristityt.

Lastemme ollessa ala-asteella heidän koulussaan pienessä kanadalaisessa kaupungissa vietettiin joulujuhlaa, jossa oli joulukuvaelma "Sininen jouluenkeli". Joulun kuten pääsiäisenkin aikaan eri kirkkokuntien papit kävivät vierailulla koulussa. Joulun aikaan on sanomalehdissä ja aikakausilehdissä paljon kauniita ja kiinnostavia artikkeleita joulusta. Jouluaatto on siellä arkipäivä, ja aattoiltana käydään usein vierailulla ystävien luona. Joulupäivä on uskonnollinen juhlapäivä.

Samalla tavalla hindut, muslimit ja juutalaiset viettivät omia juhliaan. Lähetimme perhelääkärillemme ja naapureillemme Hanukka-kortin [ Hanukkah osuu melkein samaan aikaan kuin joulu], muille Season's Greetings-kortin.


Uudenkaupungin museon joulupostimerkkinäyttely

joulumerkit Wikipedia

Joulumerkkejä maailmalta

Onnellista joulua ja virkistävää juhla-aikaa kaikille lukijoille! Joulukorttina lähetän teille kuvan, jonka olen ottanut jouluseimestä, joka oli Torontossa kadun varrella katoksen alla. Maria ja Joosef olivat luonnollisen kokoisia. Seimi oli valaistu.

9 kommenttia:

  1. Joulu on kuitenkin alkuaan ollut pakanallinen juhla ja kristillisyys on siihen myöhemmin ympätty. Minä en vietä joulua, vaikka suomalainen olenkin, en halua mennä mukaan siihen kaupalliseen lahjatouhotukseen ja kirkkoon en kuulu. Talvipäivän seisausta olisi paljon mielekkäämpää juhlia kuin joulua.

    VastaaPoista
  2. On ikävää -ja tylsää- jos monikulttuurisuus ymmärretään sellaiseksi ettei oma kulttuuri saa näkyä. Kun on päässyt näkemään parempaa tapaa olla monikulttuurinen, ei tähän tylsään versioon voi tyytyä.

    Kyselin seimiasetelmaa kotiin. Niitä on vaikea löytää ja kaupassakin sanottiin etteivät he edes tiedä mistä sellaisia saa.

    VastaaPoista
  3. Anonymous,

    Vappuakin juhlittiin tuhansia vuosia kevään (oikeammin kesän) tulojuhlana, sitten sitä alettiin viettää keskiaikana pyhän Valpurin päivänä ja 1800-luvun lopulla Euroopassa työnpäivänä (Kanadassa Labour day on syksyllä.).

    Samalla tavalla talvipäivän seisausta juhlitaan monin tavoin maailmassa, kukin oman kulttuurinsa ja maailmankuvansa mukaan.

    VastaaPoista
  4. Ansku,

    täältä Helsingistä saa jouluseimiä.

    Yksi mahdollisuus on tehdä se itse. Lapsiperheessä voi seimiasetelman valmistaa pehmolelujen ja nukkein avulla. Silloin lapsi saa leikkiä niillä. Teimme niin, kun lapset olivat pieniä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos esityksestä Kanadan postimerkeistä ja monikulttuurista! On mukava lukea omasta adoptoista kotimaasta! Olen nautinnut muistakin joulunaiheista postauksiasi! Hyvää Joulua blogisiskolle!

    VastaaPoista
  6. En ymmärtänyt, mitä varten vedit vapun mukaan tähän, sillä en vietä vappuakaan, kuten en pääsiäistä tai juhannustakaan. Parikymppiseksi vietin joulua kuten muutkin, tosin jo alle parikymppisenä kritisoin jouluun liittyvää turhaa kulutusta. En näe mieltä lapsettomana kahdestaan miehen kanssa joulua sen kummemmin viettää, miehen vanhemmat ovat kuolleet eikä meillä kummallakaan ole sisaruksia. Jouluun liittyvät rihkamakoristukset eivät myöskään innosta. Lanttulaatikkoa ja porkkanalaatikkoa saatan tehdä sekä imelletettyä perunalaatikkoa sellaisina vuosina kun satun löytämään kaupasta Pito-perunoita (tänä vuonna en ole ainakaan vielä löytänyt). Joulukortteja en lähetä, vaan lahjoitan korttirahat Pelastusarmeijan joulupataan.

    VastaaPoista
  7. Hyvä anonymous,

    laitoin vapun vain esimerkiksi vuodenaikajuhlien kehittymisestä aikojen kuluessa.

    Luin äskettäin, että keskiaikana ihmisillä oli yksi kolmasosa vuodesta jotain juhla-aikaa. Silloin ei oltu yhtä tehokkaita kuin nyt. Juhliin ei tarvittu varmaankaan paljon rekvisiittaa, ehkäpä enemmänkin vain iloista mieltä ja yhdessöoloa.

    Kyllä juhlamieli voi tulla perunalaatikosta, porkkanalaatikostakin ja anteliaasta mielestä. Oikein miellyttävää talviaikaa Sinulle ja miehellesi.

    Pirkko

    VastaaPoista
  8. Minäkään en varsinaisesti vietä Joulua kun en tunnista itseäni kristityksi. Tosin kuten tuossa todettiin niin Joulu on alkujaa pakanallinen juhla. Myös minua ärsyttää se kaupallisuus ja ylenpalttinen vouhotus.

    Vierastan sukulaisiani, joiden kanssa en ole oikeastaan lainkaan tekemisissä. Elämäni pyörii monen muun asian ympärillä. Joulusta tulee mieleen, se pakkojuhla sukulaisten parissa. Siispä tänä vuonna lähden karkuun kylpylään, pääsemme kerrankin viettämään jotain nk. juhlaa ihan kahdestaan.

    Tuosta monikulttuurisuudesta sen verran, että tämä eurooppalainen ja varsinkin suomalais-ruotsalainen malli on kauhistuttava. Kanadan tapa on huomattavasti fiksumpi, vaikka siitäkin löytyy kritisoitavaa. Yhdyn täysin tuohon Anskun mielipiteeseen.

    Ai niin, noita seimiasetelmia kyllä löytyy, joistain kumman syystä niitä vaan on harvemmassa. Jotenkin tuntuu että muutamia vuosia takaperin niitä löytyi kaupasta kuin kaupasta. Mihin lie hävinneet?

    VastaaPoista
  9. Kukin viettäköön juhlapäiviä oman kulttuurinsa, maailmankatsomuksensa ja makunsa mukaan.

    Kiinnostavaa on, että ne kaikki voivat muuttua, joten kannattaa olla suvaitsevainen ja hienotunteinen toisten tapoja arvostellessaan, mikäli ne eivät ole ihan hengen päälle käypiä kuten suomalaisten juhlinta joskus on.

    VastaaPoista