Ritan blogiin (kielet)
Ritalle:
Hauskoja kirjoituksia.
Katson harvoin TV:tä, mutta koen sen aina katsoessani hyvin virkistävänä. Kuuntelen TV:tä usein mielelläni, sillä mieheni katsoo TV:tä enemmän kuin minä. Historiaa, uutisia, tiedeohjelmia, urheilua. Englanti pysyy tuoreena.
Olen kylläkin tehnyt jaloja päätöksiä katsoa esim ranskalaisia elokuvia ranskalaisen alatekstin kanssa. Se tekisi hyvää, veisi kielitaitoa aina pikkuisen eteenpäin.
Miniäni on ranskankielinen, puhumme englantia, mutta hän kirjoittaa minulle aina ranskaksi ja ilokseni ymmärrän sitä vuosi vuodelta yhä paremmin.
Kuten Helsingin ranskalaisen koulun rehtori aikoinaan sanoi: kielen oppiminen on spiraalista.
Oletko samaa mieltä?
Iineksen blogiin (taide, ks myös hänen edellinen kirjoituksensa taiteesta):
Kuvataiteista voi nauttia monella tavalla, ainakin näin koen itse. Voi antaa taideteoksen vain soljua mielessä kuin musiikin tai opiskella sen taustoja. Nykyään vallitsee minulla tuo ensimmäinen tapa, koululaisena ja opiskelijana luin kaiken mahdollisen tekijöistä.
Parasta herkkua on kuitenkin se, kun saa toisinaan kulkea taidemuseossa tai taidenäyttelyssä pitkänkin aikaa kahden kesken jonkun alan asiantuntijan, ystävän tai sukulaisen, kanssa ja kuunnella häntä.
Maalaukset avautuvat uudella tasolla, saa kuulla aiheesta, taiteilijoiden elämästä ja metodeista yksityiskohtia, joiden hankkiminen itse veisi suunnattomasti aikaa.
Kommentti Kauppalehden Vanhanaikainen -blogin kirjoitukseen Lincolnista ja Obamasta.
BBC haastatteli tänään pitkään mustaa pappia ja hänen vaimoaan, joiden kirkko on viiden mailin päässä Valkoisesta talosta. Alue on pahinta mahdollista slummia, ehkä surkeinta koko maassa, niin arveltiin. Haastattelija kysyi, mitä tämän alueen asukkaat mahtavat arvella Obamasta. Pappi sanoi, että onhan Obamalla erilainen tausta kuin orjien jälkeläisillä, mutta häneen kuitenkin luotetaan. Tajutaan, että Obamalla on harvinaisen vaikea tilanne, mutta odotetaan, että hän parantaisi myös mustien asemaa. Sitä pidettiin hyvänä asiana, että Obama ei ole ollut vain mustien liikkeen aktivisti, vaan toiminut yli roturajojen. Eihän hänestä olisi muutoin voinut tulla presidenttiä. Pelkästään se, että musta henkilö voi saavuttaa korkeimman aseman, oli papin ja hänen vaimonsa mukaan merkittävää nuorille eli siis Amerikan mustien tulevaisuudelle.
Obama onkin korostanut koulutuksen merkitystä, suututtanut mm Jesse Jacksonin sanoessaan, että ihmisten pitää myös itse olla vastuussa elämästään. Siinä Obama on samalla kannalla, kuin oli Kennedy, joka sanoi: "Älä vain odota, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan ajattele, mitä voit tehdä maasi hyväksi. (Tämä on nyt lähellä sitä "you"- passiivin liukumista suomeen, mutta sopii mielestäni tähän kohtaan.)
Kuten sanoit, Michelle Obaman tausta auttaa. Samoin Chicagon slummialueelta valkoiseen taloon perheen mukana muuttanut Michellen äiti, joka huoltaa perheen tyttöjä, niin kuin on varmaankin tehnyt jo kauan tämän supertarmokkaan nuorenparin edetessä kummankin urallaan.
Uusi lehti on kääntynyt Yhdysvaltain historiassa. Mutta mitä tapahtuu tämän jälkeen? Se luo jännitystä kaikkialla maailmassa.
Eikö olekin kivaa, että koko ajan voi oppia. Minä itse hämmästyin, kun saksaa yhtäkkiä ymmärsin internetillä, vaikka moneen kymmeneen vuoteen en puhunut ja ala-arvoinen todistuskin.. Mutta löysin monet mielenkiintoiset puutarhasivut.
VastaaPoistaErittäin hyvä idea tämä kommenttien kirjaus omaksi postaukseksi.
VastaaPoistaSpiraalisuus jäi askarruttamaan mieltäni. Voitko kertoa siitä lisää?
Hannele,
VastaaPoistatuo onkin tärkeintä, oma kiinnostus. Lapseni oppivat aivan erikoisen englannin sanaston pelaamalla Dungeons and Dragons -peliä. Olen itse pitänyt yllä kielitaitoani sisustuslehdillä.
Ensimmäinen ranskankielinen kirja, jota luin, oli Tintti-sarjakuvakirja, jonka ystäväni toi tuliaisiksi Pariisista. Olin lukenut sitä ennen vain vuoden ranskaa USAssa koulussa. Siitä jäi k-a-u-h-ea amerikkalainen aksentti ranskaan, sillä opettajani puhui niin. Se on tainnut jo haihtua onneksi.
Englannin opinnoissa vaaditun ranskan kurssin suoritin pro exercitiona kesäyliopistokurssin jälkeen. Oli kova homma. Kävin kaikki aikaisemmat kokeet läpi. Käännökseksi tuli kohtaus kuningasperheen pakomatkasta vallankumouksen aikaan.
Rita,
VastaaPoistalienee fiksumpikin tapa tallentaa kommenttinsa, mutta tämä riittää minulle, sillä en ehdi lukea ja kommentoida kovin monia blogeja, vaikka niin haluaisinkin.
"Geometriassa spiraali on tasokäyrä joka itseään leikkaamatta kiertää äärettömän monta kertaa saman keskipisteen ympäri ja jota pitkin liikkuva piste loittonee koko ajan keskipisteestä tai lähestyy sitä." (Wikipedia)
Ymmärsin asian niin, että kielen oppiminen on pystysuorassa oleva spiraali, vähitellen kielitaito laajenee, jos tekee jotakin sen hyväksi. On tietenkin neroja tai hyvin ahkeria ihmisiä, jotka oppivat kielen nopeasti.
Voi käydä, että kielitaito vajoaa ja unohtuu. Näin voi käydä myös omalle äidinkielelle ulkomailla asuttaessa tai työssä, jossa käyttää koko ajan jotain muuta kieltä.
On ollut kiinnostavaa seurata, miten mieheni ja minä edistymme ruotsissa. Mieheni lukee sanakirjan kanssa, tekee sanalistoja, joita hän opettelee, ja lukee jo suurinpiirtein kaiken mitä haluaa HBL:stä ilman sanakirjaa.
Minä vain lueksin sieltä täältä, otsikot niin kuin usein Hesaristakin. Vähitellen luen pitempiä artikkeleita.
Meillä on keittiössä kalenteri, johon mieheni merkitsee "päivän sanan". Tänään se on "en dag i sänder", päivä kerrallaan, sopii opiskeluun.
Niin, minäkin paransin ruotsin nelostani yliopistolla ;)
VastaaPoistaKaksikielisyys vaatii paljon, jos työseen, uusia sanoja koko ajan ja kielioppikin muuttuu parissakymmenessä vuodessa. Ruotsalainen mieheni lähetti minut yliopistolle viristämään suomeani. Hänkin siinä opiskeli ja oppi suomen taivutuksineen ja epäsäännolliset pokkeudet..
Tutkittu, että 2 vuoden jälkeen oma äidinkieli heikkenee.
Kiitos vastauksesta. Omassa kommenttilaatikossani sinulle vastatessani jo aamulla hiukan mietiskelin visuaalisia konsteja hahmottaa kieltenopiskelua. Itse ajattelen että opiskelussa on monta erilaista ilmiötä käynnissä. Pitääkin joskus kirjoittaa ajatuksia muistiin ja pistää blogiin :)
VastaaPoista