HS:n kulttuuriosastolla käsitellään jälleen postmodernismia. (Jaakko Lyytinen: Elämme nestemäisiä aikoja, pääministeri. HS/Kulttuuri 4.9.2011)
Lyytinen viittaa tässä Zygmunt Baumanin uusimpaan kirjaan "Culture in a Liquid Modern World": "Kulttuuri nestemäisessä nykymaailmassa. --Bauman ei tosin itse enää puhu postmodernista, vaan nestemäisestä (liquid) nykyajasta. Hänen mukaansa kellumme nesteessä, jossa kaikki pysyvät rakenteet ovat häviämässä."
Lyytisen selostuksen perusteella Baumanin kirja ei näytä tuovan mitään uutta, vaan on edelleen samaa vanhaa postmodernismia, ja termi nestemäinenkin on ollut jo aikaisemmin Baumanin käytössä. Kirja "Liquid Modernity" ilmestyi jo vuonna 2000. Taustallahan on antiikin Herakleitos: kaikki virtaa, mitä voidaan pitää postmodernismin keskeisimpänä ajatuksena.
Bauman on itsekin ollut tätä postmodernismin soppaa hämmentämässä. Hänen oma elämänsäkin on tyypillinen postmodernistin elämä: kommunismin ihannointia, pettymys kommunismiin. Hänen juutalainen vaimonsa oli natsien keskitysleirillä, ja hän joutui itse erotetuksi sekä kommunistisen Puolan armeijan tiedustelu-upseerin virasta että yliopistovirasta juutalaisuuden vuoksi. Englanninkielinen Wikipedia kertoo pääkohdat ikävistäkin vaiheista Suomessa aika ihannoidun version Baumanin urasta.
Lue myös Zygmunt Baumanin postmodernismin paradoksisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti