Vaikeita ihmissuhteita. Kommentit

Wall-painting-in-Wedding-Berlin, originally uploaded by Anna Amnell.

Kanadassa eräs tuttavani opiskeli terapeutiksi. Hän kertoi eräästä ideasta, jolla menneisyyden haamujen kanssa voi yrittää tehdä sovinnon.


Ota esille kuva ihmisestä, elävästä tai jo kuolleesta, tai ajattele häntä muuten ja kirjoita hänelle kirje, jossa kerrot avoimesti siitä, millä tavalla koet suhteen häneen tulehtuneeksi ja raskaaksi.


Kuvittelet hänet eteesi ja luet kirjeen hänelle ääneen. Et missään tapauksessa lähetä kirjettä, vaikka tämä henkilö olisi elossa. Revi kirje palasiksi, heitä se vessan pönttöön tai hävitä kirje polttamalla se.


Monille on ollut apua tästä yksinkertaisesta, mutta koettuna vaikuttavasta teosta.


Kokeilin, auttoi. Pääsin eroon eräästä henkilöstä, josta näin painajaisunia. Pystyn ajattelemaan häntä kokonaisena ihmisenä, jolla on valoisat ja pimeät puolensa.


Avioliittokeskusteluun:
Jätä se, älä jätä sitä 


1. Olemme kaikki suuressa määrin epätäydellisiä ihmisiä. Miksi vaadimme aviopuolisolta täydellisyyttä? 

Ymmärrän uskottomuuden ja väkivaltaisuuden avioeron syiksi, mutta en sitä, että "mies ei sovi olohuoneen väreihin" tai vaimo missin mittoihin. Tuntuu siltä, ettei osata neuvotella eikä tehdä kompromisseja. 

Avioerosta ja uskottomuudesta on tullut jonkinlainen fiksuuden ja muodikkuuden symboli. Skandaalimainen uskottomuusdraama ja sitä seurannut liitto vaikuttaa olevan suorastaan ansio esimerkiksi poltiikassa. 

Peräkamarin pariskunnat, jotka viihtyvät toistensa kanssa vuosikymmenet kahvipöydän ja telkkarin ääressä tai kasvimaata möyrimässä eivät ole totisesti trendikkäitä.
2.


Se syy, että mies ei sovi huonekalujen väreihin oli tarkoitettu vitsiksi, mutta olen huono kertomaan vitsejä. Yhtä lapselliselta, vielä pinnallisemmalta kuulosti erään julkkiksen syy eroon: mies oli liian kiltti.
3.

nn 
kirjoitat: "Luulisin, että liian pitkään jatkuneet liitot ovat aiheuttaneet lapsilleen aivan yhtä paljon tuskaa kuin liian aikaisin päättyneet liitot."


Elämä yleensäkin aiheuttaa tuskaa. Ei ole helppoa kestää muiden ihmisten ja oman itsensä heikkouksia.


Onneksi lapset ovat sitkeitä niin kuin Kirsi Kunnaksen runossa hauskasti sanotaan. 


Pitkä liitto hioo ihmistä pehmeämmäksi. Yleensä. 


Uskon, että eniten onnettomuutta aiheuttavat sekä pitkissä että lyhyissä liitoissa uskottomuus ja väkivaltaisuus, ja kummassakin on alkoholin liikakäytöllä osuus kuten edelläkin on kirjoitettu.


Olen eri mieltä siitä, oliko entisajan liitoissa rakkautta. Niiden rakkaudettomuus on vanhentunut ajatus, samoin se, että lapsia ei muka rakastettu eikä surettu. 


Kuninkaalliset ja rikkaat naitettiin useimmiten rahan ja liikesuhteiden, maanomistuksen yms perusteella. Mutta tavallinen kansa - eli suurin osa ihmisistä - meni avioon rakkaudesta eli ihastumisen ja seksuaalisen vetovoiman perusteella. Viisaat vanhemmat ymmärsivät, mikä tuki rakastava puoliso on elämän myrskyissä. Pitkässä liitossa syventyy myös ystävyys, toisesta tulee läheisin ihminen.


Me kaikki varmaankin ymmärrämme, että on on avioliittoja, jotka tulisi purkaa mahdollisimman nopeasti, sellaiset joissa ilmenee lasten hyväksikäyttöä, väkivaltaisuutta tai alkoholismia, josta kyseinen henkilö ei halua parantua tai luopua.


4.
Avioliitto on jatkuva matka, jossa opitaan koko ajan uutta.

Avioliitolla on valtava vaikutus ihmisen elämään. Avioliitto on edelleenkin ihmisen elämän tärkein valinta. Rakkauden voima on aina tunnustettu taiteessakin kulttuurista ja aikakaudesta riippumatta.

Tyttäreni intialaiset ystävät, nuoret akateemiset naiset, ovat ihmetelleet siitä, että Euroopassa nuoret ihmiset joutuvat ITSE valitsemaan puolisonsa. Edelleen näkee englanninkielisissä sanomalehdissä Euroopassakin ilmoituksia, joissa vanhemmat etsivät hyvää puolisoa tyttärelleen, joka on ehkä lääkäri tai arkkitehti. Tyttö saa tehdä tietenkin itse lopullisen valinnan. Käsittämätöntä meille länsimaiden ihmisille. (Nähtävästi myös pojille etsitään vaimoa.:)

Ymmärrän nykyajan nuorten huolen siitä, tuleeko solmittua hyvä liitto. Avoliitto on yksi yritys testata. Mutta en usko, että se auttaa ratkaisevasti. Elämä voi tuoda yllätyksiä. Eivät avoliitossa olleet ole onnistuneet paremmin avioliiton laadun takaamisessa kuin ne jotka ovat menneet naimisiin ilman seksuaalista kokeilua.
5.



Anu, 
olen samaa mieltä pitkälti. Ennen oli vaan ihan tavallista seurustella monta vuotta asumatta yhdessä ja harjoittamatta seksiä. 


Seksitön seurustelu oli vielä ainakin 1950- ja 1960-luvulla täysin yleistä, ja oli ihan tavallista opiskelijapiireissäkin, että yli 20-vuotias morsian kyseli naimisissa olevalta ystävättäreltään, mitä oikein tapahtuu hääyönä. Tällainen on edelleen normaalia monissa kulttuureissa. 


Olen opiskellut myös sosiologiaa ja tutustunut tutkimuksiin suomalaisten seksuaalisuudesta, joten en puhu omiani.:) Seksi ei ole yhtä pakollista kuin ruokailu.:) Meidän aikamme on yliseksuaalinen, aivan eri maailma.


6,


A., kirjoitit:  "en oikein osaa nähdä ihailtavana tilanteena sitä että yli 20-vuotias ihminen ei tiedä seksistä edes teoreettisia perusteita."


Seksuaalista kokemattomuutta ei hävetty ennen niin kuin nykyään tehdään. Vanhan ajan ihmisille hääyö merkitsi yleensä seksuaalielämän aloittamista.


Vanhan ajan ihmiset olivat ehjempiä seksuaalisuudessaan, siksi kai avioliitot kestivät vuosikymmeniä.


Seksuaalielämän tärkeintä puolta, toisen ihmisen huomioonottamista  ei opita kirjoista eikä tilapäisistä seksikokemuksista.


Viimeinen kommenttini:


Keskustelun jatkaminen on tehty mahdottomaksi, kun vaaditaan että siihen osallistujilla täytyy olla henkilökohtaista kokemusta yhden illan jutuista ja jokin tarkemmin määrittelemätön maailmankatsomus.

Jos keskustelun tasoa ei nosteta, se muuttuu pelkästään yhden illan jutun kokeneiden kokemusten vertailuksi. Ei enää keskustella seksuaalimoraalin muutoksista ja sen vaikituksesta yhteiskuntaan ja sen jäseniin ja nimenomaan avioliittoon.


Lue ihmeessä koko keskustelu!