Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaari Utrio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaari Utrio. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, lokakuuta 23, 2009

Vaihtoehto kuolinpillereille

Sairaus ja kuolema voidaan nähdä osana inhimillistä elämää, kirjoittavat kivun ja sairauden asiantuntijat:

"Utrion [kuolinpilleri]esitys kuvastaa sitä, miten vaikeaa tämän ajan ihmisille on kohdata elämän haavoittuvaisuutta. -- Hyötyajatteluun sidottu ihmisarvo heijastuu siihen, miten sairauteen suhtaudutaan yhteiskunnassamme. -- Vaihtoehtona on nähdä sairaus ja kuolema osana inhimillistä elämää."
Kirsti Aalto: Tavoitteena armollinen kuolema. Kotimaa 22.10.2009 Aalto on sairaalasielunhoidon asiantuntija.

Kalle Könkkölä olisi maksanut vuonna 1971 mitä hyvänsä, jos joku olisi vetäissyt letkut irti ja antanut hänen kuolla. Synnynnäinen lihassairaus oli vienyt hänet hengityskoneeseen.
" - Onneksi siihen aikaan ei puhuttu eutanasiasta niin paljon kuin nykyään. Muuten olisin varmaan soittanut paikalle jonkun, joka olisi suorittanut minulle armomurhan" , kertoo Könkkölä Kotimaa-lehdelle kolmen sivun haastattelussa.

Teho-osaston hoitaja ei tarjonnut kuolinpilleriä vaan luki Kallelle "Pikku prinssiä" ja rohkaisi jatkamaan elämää. Kalle Könkkölä uskoo, että eutanasian kannattajia "ajaa pelko. Toisten hoidettavaksi jäämisen pelko. -- Täysi ja ihmisarvoinen elämä on mahdollista sellaisissakin olosuhteissa, jotka ulkopuolisista näyttävät mahdottomilta.

Kalle Könkkölä on ollut tunnettu lähinnä vihreänä poliitikkona, ja hänellä on aito vihreä harrastus: Hän on kasvattunut jo neljännesvuosisadan ajan hyötykasveja ja perennoja kesämökillään, kuokkinut, istuttanut, haravoinut ja kitkenyt.

(Anna-Kaisa Pitkänen: Älkää pelätkö. Vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kysyy, ajaako eutanasian puolustajia elämän vai kuoleman pelko." Kotimaa 22.10.2009)

"Ruumiille ei voi mitään, kehittäkää henkeä!" sanoi lääkäri, jonka puoleen Kalle Könkkölän äiti kääntyi, kun Arvo Ylppö oli sanonut, ettei poika (synt 1950) eläisi kauan.

maanantaina, syyskuuta 21, 2009

Miksi presidentti Tarja Halonen on hiljaa kuolinpillereistä?

Kaari Utrio ei ole mikä hyvänsä hassahtanut kirjailija, joka ajattelee ääneen kauhuromaaniin sopivia tulevaisuudenkuvia valtion järjestämästä ja kustantamasta iäkkäiden massaitsemurhaohjelmasta. Utrio oli Tarja Halosen kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtaja vuosina 1999–2000 ja 2005–2006. Hän on Väinö Tanner-säätiön akateemikko vuodesta 2000–. Vaikka hän ilmoittaa olevansa riippumaton sosiaalidemokraatti, hän on erittäin keskeisessä asemassa sosiaalidemokraattisessa puolueessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa.

Me kansalaiset odotamme vastausta presidentiltä ja ainakin sosiaalidemokraattiselta puolueelta. Mieluiten tietenkin myös maan hallitukselta. Edustaako Kaari Utrion mielipide sosiaalidemokraattista puoluetta ja onko sillä takanaan presidentin tai laajempienkin piirien hyväksyntä?

Kaari Utrio esittää:
"Terveyskeskuksissa voitaisiin jakaa vanhuksille, vaikkapa yli 70-vuotiaille, ystävällisiä 'unipillereitä'. Se tulee olemaan välttämätöntä, sillä nopeasti kuoleva vanhus on eduksi yhteiskunnalle."

Valtio tulisi siis hankkimaan suuret joukot itsemurhapillereitä, ja niitä tulisivat jakelemaan lääkärit ja sairaanhoitajat terveyskeskuksista. Utriota puolustelevat vetoavat siihen, että jokainen saisi itse ottaa pillerin. Suomalaisten vanhusten oletetaan menevän omin jaloin tai omaisten saattelemina tai peräti ambulanssilla hakemaan itsemurhapilleriä, kun he sairastuvat tai tulevat liian heikoiksi huolehtiakseen itsestään tai heidän rahansa eivät riitä yksityiseen hoitoon.

Onko suomalaisten eläkeläisten viisainta muuttaa hyvissä ajoin joukoittain ulkomaille ja viedä pois omaisuutensa maasta, jossa heidän eliminoimistaan ehdottaa yhteiskunnassa keskeisessä asemassa oleva, presidentin lähipiiriin kuuluva henkilö?

Kansa odottaa vastausta.

Kunnioittavasti

Pirkko Anna Amnell
FM, kirjailija

Olen lähettänyt yllä olevan viestin myös Tasavallan presidentin sähköpostiin presidentti@tpk.fi
sekä Tasavallan presidentin kanslian sähköpostiin: kirjaamo@tpk.fi

P.S.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi ovat matkustaneet New Yorkiin YK:n 64. yleiskokouksen avajaisviikolle, joka järjestetään 19.-26. syyskuuta 2009. Presidentti Halonen käyttää Suomen puheenvuoron yleiskokouksessa torstaina 24. syyskuuta.

Yleiskokousviikolla nousevat esiin mm. teemat naiset ja turvallisuus

Tarja Halonen vastaa New Yorkissa toimittajien kysymykseen Kaari Utrion mielipiteestä. Kuulema kirjailijalle ominaista värikästä kieltä.
Keskustelu asiasta Iltalehdessä.
Uusi Suomi

Nyt Tarja Halonen teki pahan virheen, kun ei sanoutunut täysin irti Kaari Utrion puheista.
Asiantuntijoiden suorat sanat /(YLE) : pahinta vanhuksiin kohdistuvaa ikäsyrjintää, kehotusta itsemurhaan

 "Arkkiatri Risto Pelkonen piti ajatusta kuolemanpillereistä julmana. Hänen mielestään kovista kivuista kärsivä vanhus voitaisiin tarvittaessa nukuttaa tilapäisesti.

Torstaina YLE Radio1 Ykkösaamussa Kaari Utrio vakuutteli halunneensa provosoida keskustelua, ja luonnehti sanomisiaan hätähuudoksi, koska muuten vanhustenhoidon tila ei ole parantunut, vaikka se on ollut puheena jo pitkään.
Vanhustenhoidon surkeasta jamasta vuosikausia puhunut geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelä on pöyristynyt Utrion lausunnoista, vaikka ne olisi esitetty tarkoituksena herättää keskustelua ja ironisoiden. Hänen mielestään Utrion ilmoille heittämät ajatukset olivat pahinta vanhuksiin kohdistuvaa ikäsyrjintää, mitä hän on koskaan kuullut. Hänen mukaansa Utrio kannustaa itsemurhiin. Toisenlaisessa yhteydessä Utrio haastettaisiin Kivelän mukaan oikeuteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan."

Millainen on kuolinpilleri?

Kiihotusta kansanryhmää kohtaan?

Elämä ja kuolema Miksi kuolemasta on vaikeaa puhua?
Lisäys 2010 "Kaari kuolinpilleri Utrio"



"In Finland, a wealthy and popular woman author, Kaari Utrio, recently caused terror in the hearts of the elderly by suggesting that citizens who are ’old’ should be given euthanasia sleeping pills so that they don’t linger in hospital beds as a burden for others."

sunnuntaina, syyskuuta 20, 2009

"Entä jos teloitamme suuret ikäluokat?"

Näin karulla otsikolla esittelee tämän päivän Aamulehti (Aamulehti/su/asiat/Mielipide 20.syyskuuta 2009) bloggaajien (kriittiset) reaktiot Kaari Utrion "ystävällisiin" kuolinpillereihin. "Kaari Utrion kuolemanpilleri saa humanistit kananlihalle."

Anna Amnell  Utriosta

Hävettää taas olla suomalainen, sanoi tyttäreni, jonka kanssa keskustelin tästä asiasta äsken puhelimessa. Tässäpä taas ainesta realistiseen Suomi-imagoon, joka leviää ulkomaille.

Lue netistä lainaukset "Avustettu kuolema puistattaa".

Aikaisemmin Aamulehdessä oli tämä uutinen Utrion kuolinpilleriehdotuksesta.

mtv3:n keskustelu: lue mitä lääkäri kertoo vanhusten hoidosta

torstaina, syyskuuta 17, 2009

Tapaus Utrio

Kuolinpillerit:
Vasemmistolaisen ateistisen materialismin kylmä huuru on kauhistuttanut suomalaisia viime päivinä. Menestyskirjailija Kaari Utrio suosittelee yli 70-vuotiaille "ystävällisiä" kuolemanpillereitä: "- Terveyskeskuksissa voitaisiin jakaa vanhuksille, vaikkapa yli 70-vuotiaille, ystävällisiä "unipillereitä". Se tulee olemaan välttämätöntä, sillä nopeasti kuoleva vanhus on eduksi yhteiskunnalle."

Tämä olisi kuin suoraan jostain karmeasta science fiction - romaanista tai elokuvasta, jossa yhteiskunta siivoaa hyödyttömät ihmiset "iloisesti" ja hilpeästi. Väärinkäsitysten välttämiseksi sanottakoon heti aluksi, että tuo ehdotus ei ole oikeistolaista kapitalistista ajattelua vaan sosialismin, oikeammin kommunismin hedelmää: yhteiskunta on tärkeämpi kuin ihminen. Utrio on julkivasemmistolainen ja julkiateisti, tuki Tarja Halosta presidentiksi ja on vasemmistolaisen kirjailijajärjestön Kiilan jäsen.

Utrio on tunnettu paitsi historiallisista romaaneistaan myös siitä, että hän on valjastanut koko sukunsa oman kirjallisen uransa palvelukseen. Tammen kustannusjohtajaisän suhteet tekivät mahdolliseksi sen, että hän saattoi julkaista nuoruudessaan heikkotasoisiakin historiallisia romaaneja. Sitten tuli mukaan kuvaan älykäs, sivistynyt ja hyvän kielitajun omaava kustannustoimittaja, josta tuli aviomies ja työtoveri. Perinteinen tilanne - vaimo tukee miestä tämän työssä, josta mies saa kaiken kunnian - käännettiin feministikirjailijan perheessä päinvastaiseksi. Äskettäin saimme lukea haastattelusta esimerkiksi sen, että aviomies on laittanut ruuatkin 30 vuoden ajan vaimolleen.

Toimittajaäiti teki tutkimustyötä tyttären kirjoja varten. Kirjailijan poika on ottanut perheyhtiön hoitoonsa, samoin pojan vaimo. Olen ajatellut monesti, että siinäpä on moderni feministinen versio keskiaikaisesta perheyrityksestä. Se on tietenkin mielenkiintoista.

Utrio on liittynyt sitkeästi siihen vanhentuneeseen mielipiteeseen, että "keskiajalla ei ollut lapsuutta" ja vanhemmat eivät välittäneet lapsistaan. Uudempi tutkimus, mm Nicholas Orme, kertoo siitä, että lapsia rakastettiin ennenkin ja heidän kuolemaansa surtiin syvästi.

Kaari Utrion ehdotus "kuolemanpillereistä" kertoo ennen kaikkea Kaari Utriosta, siitä että hän ei arvosta ihmistä sinänsä. Ei ole kysymys myötätunnosta kovia tuskia kärsivien potilaiden tilanteen lievittämisesta, millä monet Utrion ehdotusta puolustaneet asiaa kaunistelevat. Ja miksi ihmeessä Utrio puhuu, että ei halua joutua miniöittensä hoidettavaksi? Yleensähän aviopuoliso tai omat lapset hoitavat, haluavat hoitaa sairasta, ehkä dementoitunutta läheistään. Elämän lopulla korjataan satoa elämänaikaisista ihmissuhteista.

Suomi on muuttumassa kylmäksi ja kovaksi maaksi, ja sitä kovuutta ja kylmyyttä ruokkii erinomaisesti Utrion puheenvuoro. Se on samalla häikäilemätön mainostemppu. Utriolla tulee olemaan varaa kalliseen yksityishoitoon eikä hänen tarvitse myöskään tarjota sairaalle omaiselleen kuolinpilleriä. Se on tarkoitettu vain meille muille.

Sosialistit ovat olleet ihan hiljaa. Onko tämä merkki siitä, että Utrio lausui julki totuuden sosialistisesta ihmiskäsityksestä?

Utrion puheenvuoro on vaarallinen, mutta ennustan että pian hän kiertää Suomea pitämässä kalliilla palkkiolla esitelmää "iloisista kuolemanpillereistään". [Näin ei ihmeellistä kyllä käynyt]

Samasta aiheesta : Kemppinen

Kaari Utrion itsemurhakoppi

Keskustelua Turun Sanomat

In English:
Go and die when you get old"
"In Finland, a wealthy and popular woman author, Kaari Utrio, recently caused terror in the hearts of the elderly by suggesting that citizens who are ’old’ should be given euthanasia sleeping pills so that they don’t linger in hospital beds as a burden for others."
http://originalwavelength.blogspot.com/2009/09/go-and-die-if-you-are-old.html

keskiviikkona, joulukuuta 20, 2006

Pohdintaa kirjoittamisesta ja esikuvista


Kuva: Matti Amnell

Kirja-arvosteluja uusimmasta kirjastani on ollut vasta kahdessa lehdessä, mutta ne ovat olleet erittäin ilahduttavia. Ja tulihan niitä jo ennen joulua, vaikka kirja ilmestyi kovin myöhään kuvittajani ansiotyökiireiden vuoksi. Uusin arvostelu on IBBY Finlandin lehdessä, joka tuli tänään. Otteita arvosteluista on 1500-luvun blogissani Lucia Olavintytär.

Jouluiloa nuo kirja-arvostelut toivat.

Yhteen asiaan alan jo tottua. En pääse eroon L.M. Montgomerysta enkä Kaari Utriosta kirjojeni arvosteluissa. Ei minulla ole mitään heitä vastaan, vaikka omasta mielestäni he eivät ole olleet vaikuttajia.

Luin Montgomerya koululaisena ja kirjoitan Aurora-kirjoissa samasta aikakaudesta ja osittain samasta maastakin kuin Montgomery. Mutta Montgomery kirjoitti omasta aikakaudestaan ja lapsuutensa maisemista Prinssi Edwardin saarella. Minun on täytynyt tutkia 1900-luvun alkua kirjoista ja museoissa voidakseni kirjoittaa Torontosta, joka on kaukana Montgomeryn lapsuusmaisemista.

Kaari Utrio on tehnyt suuren työn keskiajan popularisoijana Suomessa. Sattumalta olen lukenut häntä erittäin vähän, osittain sen vuoksi, että olin poissa Suomesta 1980-luvulla, jolloin aloitin Aurora-kirjojen kirjoittamisen. En ole esimerkiksi vielä tänä päivänäkään edes nähnyt erästä kirjaa (Vendela), jonka sanotaan vaikuttaneen Aurora-kirjoihini.

1500-luvun kirjoissani nähdään myös samaa kuin Utrion kirjoissa. Se ei ole ollenkaan ihme, sillä olemme varmaankin lukeneet samat taustateokset siitä aikakaudesta.

Kiinnostavaa oli uusimmassa, Volotisen arvostelussa seuraava kohta:

"Lucia muistuttaa henkilönä erityisesti Kaari Utrion historiallisten romaanien naissankareita: hänellä on vammaisuudesta huolimatta opillista sivistystä ja vahva itsetunto. Hän joutuu jännittäviin olosuhteisiin ja vaaroihin, mutta pääsee samalla näkemään maailmaa." (Volotinen, Teresia, Virikkeitä 4/2006, 45.)

Olisiko tässä nähtävissä tietty feministinen ote? Ehkäpä. Olen lukenut liian vähän Utriota voidakseni sanoa enempää.

Jos Montgomery ja Utrio eivät ole olleet kirjallisia esikuviani, niin ketkä sitten. Englantilainen kirjallisuus on lähinnä minua: Jane Austen, A.S. Byatt, P.D. James, myös Agatha Christie ja Ellis Peters (Edith Pargate, varsinkin Veli Cadfael-sarja). Myös mieskirjailijat, vanhemmista E.M. Foster ja C.S. Lewis, nuoremmista Peter Ackroyd. Nuorempana suosikkejani olivat myös Tsehov ja Tolstoi.

Viime aikoina olen lukenut joitakin uudempia historiallisten romaanien kirjoittajia (Candace Robben, Philippa Gregory) ihan vain lajin vuoksi. Mutta suurimpia kirjallisia elämyksiäni ovat olleet viime vuosina jo mainitut Byatt ja Ackroyd, suomalaisista Liehun Helene ja Nummen Kiinalainen puutarha.